Suomeen on rakennettu viime vuosina poikkeuksellisen paljon korkeita rakennuksia, varsinkin asuinrakennuksia, joista osa puhuu jo pilvenpiirtäjinä. Laajoille yleisöille todella korkeita näköalapaikkoja on kuitenkin tarjolla harvakseltaan. Ensi keväänä yksi pääkaupunkimme näkyvimmistä maamerkeistä avaa ovensa yleisöille, mutta jo nyt esimerkiksi Kansallismuseossa voi nauttia hienoista maisemista.
Helsingin Kallion kaupunginosassa kohoaa mäen päällä Lars Sonckin suunnittelema ja vuonna 1912 valmistunut harmaagraniittinen kirkkorakennus.
Kirkon kellotorni tervehtii kaupunkilaisia pitkän näkyvyydenkin päästä, sillä sen huippu kohoaa peräti 96 metrin korkeuteen merenpinnasta mitattuna.
Kallion seurakunta tiedotti aiemmin syyskuussa, että kirkon torni avautuu yleisölle ensi keväänä, kun pelastuslaitos hyväksyi tornin turistikohteeksi täysi-ikäisille tehtyjen muutostöiden jälkeen syyskuussa.
Seurakunta on järjestänyt Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan mukaan satunnaisia ryhmäkäyntejä esimerkiksi Helsinki-päivänä kesäisin, mutta muuten vain harvoilla on ollut pääsy korkeuksiin.
– Todella moni heinä–elokuussa Helsingissä vieraileva turisti kyselee joka vuosi, että miten tänne pääsee ja paljonko maksaa, Reina kertoo kellotornin komeiden rappusten juurella.
Aivan kaikille ei harmillisesti kyetä tarjoamaan pääsyä torniin, sillä yhteensä 272 porrasaskelman nouseminen vaatii jo hieman kuntoa.
– Onneksi meillä on välitasanteita, joilla voi hyvin hengähtää. Eikä ylös tarvitse tietenkään juosta, kirkkoherra naurahtaa.
Kipuaminen yläilmoihin kannattaa, sillä näköalatasanteelta aukeavat vaikuttavat näkymät yli pääkaupungin ja joidenkin mukaan jopa Viroon asti säiden niin salliessa.
"Sibeliuksen soitetuin biisi"
Matkalla yläilmoihin voi levähtää ihailemaan kellotornin yhteensä seitsemää pronssikelloa, jotka tuotiin aikanaan Suomeen Saksasta asti.
Kirkkoherran mukaan yksi pienemmistä kelloista jouduttiin alussa vaihtamaan, sillä se soi epävireisesti.
Riitasointuinen kellojen kumu ei olisi tullut kuuloonkaan, sillä kellojen soittama sävelmä tilattiin itseltään Jean Sibeliukselta.
– Väitän, että kellojen soittama melodia on Sibeliuksen soitetuin biisi, sillä se kuullaan kahdesti päivässä, Reina naurahtaa.
Kirkkoherran mukaan kelloja on matkustettu ihailemaan Kallioon kauempaakin, sillä ne ovat tätä nykyä harvinaisia työnäytteitä saksalaisesta kellonvalamistaidosta.
Yksistään Saksassa sulatettiin ensimmäisen maailmansodan aikana peräti 44 prosenttia maan kirkonkelloista, jotka päätyivät lopulta sotateollisuuden käyttöön aseisiin ja ammuksiin.
Torniin vaikka keskellä yötä
Jos tornimaisemia haluaa ihailla ennen tulevaa kevättä, jo nyt Suomen Kansallismuseossa Helsingissä pääsee kapuamaan rakennuksen 58 metrin korkuiseen torniin, jossa on noin 40 metrin korkeudessa parvekkeita jokaiseen ilmansuuntaan.
Tavallisesti Kansallismuseonkin torni on pysynyt suljettuna museokävijöiltä, mutta viime aikoina torniin on saanut varata ryhmävierailun, joko opastettuna tai lyhyempänä käyntinä museon valvojan kanssa.
Kavuttavaa riittää arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitteleman rakennuksen tornissa – museon edustajien mukaan peräti 174 askelman verran.
– Tornivierailut ovat olleet todella suosittuja ja jatkuvasti täyteen myytyjä, kertoo museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff.
Nukkumaan haarniskan viereen
Kansallismuseossa kannattaa vierailla pian, sillä rakennus suljetaan kolmeksi vuodeksi lokakuussa mittavan remontin sekä museolaajennuksen takia.
Viimeisenä aukioloviikonloppuna 13.–15. lokakuuta järjestetään Kansallismuseo 48H -tapahtuma, jolloin museo on auki ympäri vuorokauden.
Tapahtuma on henkilökunnan mukaan täysin poikkeuksellinen elämys, jonka aikana museokävijät voivat kiertää yötä myöten hämärissä näyttelysaleissa, tanssia niin sanotussa äänettömässä discossa tai kiivetä yölliselle vierailulle Kansallismuseon torniin.
Rajoitetulle määrälle tarjotaan myös mahdollisuus yöpyä museossa tapahtuman aikana.
– Siellä pääsee vaikka nukkumaan vanhojen haarniskojen seurassa ja bailaamaan myös kellotornissa, tuottaja Tiitus Uusoksa kertoo.