Jos turvallisuus on vaarassa, lääkärin salassapitovelvollisuus voidaan rikkoa

Kun työntekijä sairastuu ja saa lääkäriltä sairaslomaa on hänen velvollisuutensa toimittaa sairauslomatodistus työnantajalle. Sairauslomatodistus on todiste siitä, että henkilön toipumisen kannalta on parempi, ettei hän rasita itseään työllä. Vuoren rinteeseen lentokoneen lentänyt Andreas Lubitzin kodista löytyi todisteita siitä, että hän oli saanut sairauslomaa, mutta repinyt todistuksen. Nyt tiedetään Lubitzin kärsineen masennuksesta, mutta viitteitä voi olla myös muista mielenterveysongelmista.

– Työntekijä on velvollinen viemään sairauslomatodistuksen työnantajalle todisteena poissaololleen työstä. Tässä lentäjän tapauksessahan kävi nimenomaan niin, että hän ei vienyt sitä työnantajalle, eikä jäänyt pois töistä, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Hän tulkitsee, että Lubitz harhautti järjestelmää.

– Hän aktiivisesti petkutti tässä suhteessa. Hän petkutti työnantajaansa ja lääkäriään, sanoo Pälve.

Suomessa lääkäri voi ilmoittaa työnantajalle, mikäli lääkäri havaitsee, että henkilön oma tai ympäristön turvallisuus voi vaarantua.

– Ne tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Tuntematta nyt tätä traagista tapausta sen lähemmin, niin en tiedä tuliko (Lubitzin) lääkärille vastaanotolla edes tällaisen tragedian mahdollisuus mieleen, sanoo Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksen palvelukeskusjohtaja.

Vain hengenvaarallisista syistä

Tilanteen, jossa lääkäri joutuisi salassapitovelvollisuuden rikkomaan, on äärimmäisen harvinainen. Itsekin työterveyslääkärinä toiminut Martimo sanoo, ettei ole joutunut kertaakaan sellaiseen tilanteeseen. Vaitiolovelvollisuutta ei rikota kevyin perustein.

– Salassapitovelvollisuuden ylittäminen liittyy joko rikoksen tai tragedian uhkaan, joka tulee ilmi vastaanotolla. Sairauden vakavuus tai sairauden laatu ei anna lääkärille oikeutta rikkoa tätä vaitiolovelvollisuutta, vaan siinä tapauksessa sairauslomatodistus on lääkärin suositus potilaalle hoidon jatkamiseksi, sanoo Martimo.

Vaikka Alpeilla sattunut lento-onnettomuus oli traaginen, se ei riitä muuttamaan käytäntöä, koska nykyiselläänkin laki mahdollistaa vaitiolovelvollisuuden rikkomisen.

– Jos näyttää siltä, että työntekijä ei kykene tekemään töitään ja sen lisäksi hän kertoo, että hän aikoo kuitenkin tehdä työtä, joka on kuitenkin yhteiskunnallisestikin riskaabelia, esimerkiksi rekka-auton tai linja-auton kuljettaminen tai lentokoneen lentäminen, niin on aika selkeää että lääkärin on tässä yhteydessä oltava yhteydessä työnantajaan, koska kyseessä on yleisvaarallinen asia, sanoo Pälve.

Lääkäreillä myös ilmoitusvelvollisuus

Myös Martimon mukaan lääkärille on tullut velvollisuus ilmoittaa henkilöstä, jos esimerkiksi ajoturvallisuus vaarantuu tai henkilö on tekemisissä aseiden parissa.

– Sitä velvollisuutta on lievennetty niin, että lääkäri voi käyttää siinä omaa harkintaansa ja pyrkiä potilaan kanssa pääsemään yhteisymmärrykseen, kertoo Martimo. Puuttumisia voivat aiheuttaa erilaiset mielenterveyden ongelmat, jossa ihmisen päättelykyky voi mielialan ja kognitiivisten toimintojen ohella heikentyä niin paljon, että turvallisuus voi vaarantua.

– Ruumiillisella puolella ei oikeastaan ole sellaisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa merkittävää vaaraa muille. Paitsi jos ihmisen liikkumiskyky on sillä tavalla rajoittunut, että hätätilanteessa hän ei pysty pelastamaan itseään tai auttamaan muita pelastautumaan. Jälleen kerran puhutaan hyvin harvinaisista ja jopa hypoteettisista tilanteista, sanoo Martimo.

Martimo muistuttaa, että työpaikan turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti työnantaja.
– Kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että inhimilliset asiat ovat yleisiä. Tämä johtopäätö, mitä lentoyhtiöissä on tehty, että ei jätetä ketään yksin ohjaamoon, on hyvä esimerkki siitä, miten työtä organisoimalla voidaan pienentää sitä riskiä, että terveydentila voisi vaarantaa henkilön oman tai muiden turvallisuuden, sanoo Martimo.

Masentuneita ei pidä syrjiä

Kari-Pekka Martimo toivoo, ettei uutisointi lento-onnettomuudesta ja perämiehen mielenterveysongelmista aiheuttaisi syrjintää.

– Masennus on vaikea sairaus jo sinällänsä ja toivoisin etteivät tällaiset tilanteet ainakaan lisäisi sitä sairauteen liittyvää stigmaa, hän sanoo.  

Myös lääkäriliiton Heikki Pälve muistuttaa, että luottamus lääkärin ja potilaan välillä olisi säilytettävä.
– Pitää aina muistaa, että potilaan pitää olla helppo tulla lääkäriin valittamaan oireitaan, myös psykiatrisia oireitaan. Jos näin ei ole niin pelkona on, että potilaat eivät hakeudu hoitoon ja sillä tavalla me emme ainakaan lisää liikenneturvallisuutta sen enempää maalla, merellä kuin ilmassakaan, sanoo Pälve.