Joillain on taipumus nähdä enemmän painajaisia kuin toisilla – miten arkielämää häiritseviä unia voidaan hoitaa?
2:45KATSO MYÖS: Miten unia voidaan tulkita?
Julkaistu 09.04.2023 08:28
Emmi Niiniaho
Osa meistä näkee painajaisia jopa siinä määrin, että ne alkavat häiritä myös valveillaoloa. Painajaisia voidaan kuitenkin hoitaa mielikuvaharjotteiden avulla.
Psykologian dosentti, unitutkija Katja Valli Turun yliopistosta kertoi, että usein ihmisten unien sisällöt ovat ikäviä ja positiivisetkin valve-elämän kokemukset saattavat unissa muuttua painajaisiksi.
– Kaikkein pahimmat jutut, mitä meille on ikinä tapahtunut tai mitä voimme kuvitella tapahtuvan, ovat materiaalia painajaisillemme, Valli selittää.
Jos painajaiset alkavat selkeästi häiritä valve-elämää, niitä voidaan myös hoitaa.
Miksi toiset näkevät enemmän painajaisia kuin toiset?
Siinä, kuinka paljon näemme painajaisia, on runsaasti yksilöllisiä eroja. Noin 3–5 prosenttia väestöstä kertoo näkevänsä painajaisia viikoittain, toiset eivät näe niitä juuri koskaan, Valli kertoo.
Koettu elämä sekä ihmisen geeniperimä vaikuttavat siihen, kuinka herkkä ihminen on tulkitsemaan ympäristön ärsykkeitä uhkaaviksi tai mahdollisuuksiksi.
– Sellaisilla ihmisillä, jotka ovat hyvin herkkiä ja avoimia, voisi sanoa tietyllä tavalla hyväuskoisia ja empaattisia, on taipumus nähdä enemmän painajaisia, Valli kertoo.
Lapsilla resilienssi ei ole ehtinyt kehittyä samaan tapaan kuin aikuisilla.Shutterstock
Toisin sanoen se, miten reagoimme ikävään tilanteeseen valve-elämässä, määrittää hieman myös sitä, kuinka todennäköisesti näemme tapahtuneesta painajaisia.
– Toisilla on niin valtava resilienssi, etteivät he traumatisoidu todella kamalistakaan jutuista. Toisilla taas ei ole psyykkistä puolustuskykyä trauman vaikutuksille, jolloin post-traumaattiset painajaisetkin ovat todennäköisempiä, Valli kertoo.
Mieli ry:n mukaan resilienssi onkin juuri psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja kykyä orientoitua uudelleen. Henkilön resilienssi kehittyy vuorovaikutuksessa muun muassa vaikeuksista selviämisen kautta.
Painajaisia on käytännössä kahden tyyppisiä: sellaisia, joihin ei varsinaisesti liity mitään traumaattista kokemusta tai joiden syytä ei kyetä tunnistamaan sekä posttraumaattisia painajaisia, joiden taustalla on jokin voimakas kuormittava tapahtuma tai traumatekijä.
– Posttraumaattisissa painajaisissa traumaattinen tapahtuma tai jokin sen elementti usein toistuu, mutta traumasta toivuttaessa painajaisten määrä ja intensiteetti vähenee ja unien sisältö palaa normaaliksi, Valli kertoo.
Masentuneet ja ahdistuneet näkevät enemmän painajaisia kuin terveet ihmiset.Shutterstock
Vallin mukaan tiedetään, että jos ihminen voi huonosti valveilla, unetkin ovat usein negatiivisempia.
– Unet ovat ahdistavampia ja nähdään enemmän painajaisia.
Verrattuna terveisiin ihmisiin muun muassa masentuneista ja ahdistuneista suurempi osa näkee painajaisia kuin terveistä. Psyykkinen pahoinvointi siis heijastuu uniin.
Usein esiintyessään painajaiset saattavat alkaa haitata arkielämää.
– Välillä ei halua mennä nukkumaan, kun tietää heräävänsä painajaiseen tai ei pysty nukahtamaan enää uudelleen herättyään painajaiseen tai painajaisen sisältö yksinkertaisesti pyörii häiritsevästi päässä myös valveilla, Valli kuvailee.
– Yleensä ihmiset eivät mene kuitenkaan lääkäriin kertomaan, että he näkevät paljon painajaisia, Valli toteaa.
Uniin liittyvien ongelmien kanssa ei tarvitse jäädä kamppailemaan kuitenkaan yksin, sillä painajaisia voidaan hoitaa.
Painajaisia voidaan hoitaa esimerkiksi selkounilla tai mielikuvaharjoituksilla.Shutterstock
Esimerkiksi posttraumaattisesta stressistä kärsivillä painajaisten hoitaminen auttaa yleensä myös valveilla esiintyviin oireisiin, eli traumasta muistuttavien tilanteiden välttämiseen ja ylivirittyneisyyteen.
Yksi hoitokeino painajaisten hoitoon ovat selkounet, eli unet, joissa unennäkijä ymmärtää nukkuvansa ja näkevänsä unta. Tällöin painajaisesta voi herättää itsensä tai muuttaa painajaisen kulkua. Kaikki eivät kuitenkaan näe luonnostaan selkounia, eikä niiden harjoittelu ole aina täysin yksiselitteistä tai tehokasta.
Tyypillisempi hoitomuoto pohjaa sen sijaan kognitiiviseen psykoterapiaan ja siinä käytännössä rakennetaan painajainen uudelleen.
Mielikuvaharjoitteluterapia avuksi painajaisia vastaan
Mielikuvaharjoitteluterapian ideana on, että painajaisia kokenut henkilö kirjoittaa unensa ylös ja käy sen läpi mielessään. Sitten hän muuttaa unta jotenkin.
– Voit muuttaa mitä tahansa kohtaa unesta niin, että siitä tulee sinulle positiivisempi. Se voi olla esimerkiksi se, miten uni loppuu tai miten joku voi tulla auttamaan sinua tilanteen ollessa pahimmillaan, Valli kertoo.
Tätä uutta versiota harjoitellaan sitten mielikuvissa.
– Varsinkin ennen nukkumaanmenoa uusi universio mielikuvitellaan useaan kertaan ja tähän voi liittää myös rentoutusharjoituksen, jossa kehon virittyneisyyttä pyritään saamaan alemmas.
Mielikuvaharjoituksia tehdään juuri ennen nukahtamista, jotta uusi muistijälki olisi mahdollisimman tuore.Shutterstock
Alkuperäiseen painajaiseen liittyvät muistijäljet saavat harjoittelun avulla kilpailijan.
– Emme voi poistaa muistipankeista vanhaa painajaista, mutta voimme luoda sille ikään kuin kilpailevan muistijäljen. Kun uutta muistijälkeä vahvistetaan toistuvasti mielikuvaharjoittelun kautta, taataan, että se on tuore. Uniimme tulee helpommin äskettäin mieleen painettua materiaalia kuin vanhaa, joten uusi painajaisversio saattaa nukkuessa aktivoitua nyt vanhan painajaisen sijaan.
Harjoitus on Vallin mukaan osalle todella tehokas, mutta kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan toimi.
Vaikka näkisi paljon erilaisia painajaisia, yhden tietyn painajaisen työstäminen vaikuttaa Vallin mukaan yleensä kaikkien painajaisten vähenemiseen ja niiden intensiteetin laskuun.
