Uudenlaisen Joker-supersankarielokuvan väkivalta on inhorealistista.
Supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat suositumpia kuin mikään muu lajityyppi. Nyt genre ottaa harppauksen myös arvostuksessa, kun Joker kilpailee Venetsian elokuvajuhlilla Kultaisesta leijonasta.
Joaquin Phoenix näyttelee Arthur Fleck -nimistä miestä, jota kohdellaan kaltoin, kunnes hän sekoaa lopullisesti ja ryhtyy käyttämään asetta sekä rumaa maskia. Näin syntyy Batmanin arkkivihollinen Joker.
Vauhdikkaaseen supersankaritoimintaan asti ei elokuvassa mennä, vaan ohjaaja Todd Phillips kulkee psykologisten draamojen ja Taksikuskin tyyppisten sairauskertomusten vanavedessä.
– Halusin, että psykiatri ei kykenisi päättelemään, millainen ihminen hän on, Phoenix kuvaili elokuvan lehdistötilaisuudessa.
Roolityö on saanut lähes yksimielistä kiitosta. Itse elokuva jakaa mielipiteitä, mutta omassa lajityypissään se kiistatta on jotain uutta. Vauhdikkaita toimintakohtauksia ei ole. Väkivaltaa kyllä on, ja se tavoittelee inhorealismia: verta ei säästellä, kun Fleck ampuu jotakuta päähän.
Phoenix kertoi lukeneensa roolia varten kirjoja poliittisten salamurhien tekijöistä. Siinä missä Jokeri-hahmo elokuvassa (2008) oli harkitseva ja insinöörimäinen, tämä sosiopaatti on itselleenkin arvaamaton.
