Kun puhutaan suomalaisen jazzin historiasta, Jukka Haavisto on oikea henkilö valottamaan aihetta. Pitkän linjan muusikko on tehnyt mittavan työn tallentaakseen maamme jazz- ja popmusiikin vaiheet tuleville sukupolville.
Jukka Haavisto kutsuttiin vuonna 1991 muusikkoystäviensä kanssa kehittelemään kunnianhimoista ideaa. Muusikot halusivat perustaa arkiston, johon koota ja säilöä suomalaisen jazzmusiikin vaiheet. Haavisto nimettiin hankkeen vetäjäksi.
Arkisto sijoitettiin alkuun Haaviston silloisen asuintalon kellariin.
− Kutsuimme Helsingin Sanomien toimittajan tutustumaan ideaan. Hän teki hyvän artikkelin, ja tieto alkoi levitä vauhdilla. Aloimme saada yhteydenottoja yksityisiltä muusikoilta ja muilta aiheesta kiinnostuneilta, Haavisto kertaa.
Arkistoa ensimmäisenä kartuttanut henkilö oli Pekka Pöyryn äiti, joka luovutti edesmenneen muusikon etniset huilut hyvään talteen.
− Siitä arkisto alkoi kasvaa nopeasti. Vastaanotimme muun muassa valokuvia, äänilevyjä, nuotteja, kaitafilmejä ja lehtiä.
"Me tarvitsemme myös museon!"
Seuraavan kuuden vuoden aikana arkisto karttui mittavaksi, ja samalla ajat muuttuivat. Haavisto joutui toteamaan, ettei hänen tekninen tietämyksensä enää riittäisi työn kunniakkaaseen jatkamiseen. Uusi, tekniikan hallinnut vetäjä siirsi arkiston kaikkien helposti saataville internetiin. Samalla arkisto laajentui populaarimusiikkiin.
Luovuttuaan arkistonjohtajan tehtävästä Haavisto ei jäänyt suinkaan toimettomaksi.
− Toimistoon kävellessäni keksin yhtäkkiä, että me tarvitsemme myös museon! Aloimme pohtia asiaa arkiston hallituksen kanssa vielä samana päivänä, Haavisto kertoo.
Tiimi tarttui tuumasta toimeen ja alkoi työstää museokeskushanketta Arabianrantaan. Hanke ehti jo pitkälle, kunnes se valitettavasti kuivui kasaan. Musiikkimiesten kekseliäisyys ei loppunut tähän. Syntyi uusi idea: verkkomuseo. Pomus.net avautui joulukuussa 2004.
Jazz kukkii verkossa
Tänä päivänä Populaarimusiikin museo POMUS ja Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA tarjoavat musiikin ystäville monipuolisen paketin jazz- ja populaarimusiikin historiaa.
− Olisi hölmöä, ellen olisi hiukan ylpeä siitä että saimme kaiken tämän kasaan, Haavisto toteaa.
Haaviston ansioihin lukeutuu myös vuonna 1991 ilmestynyt teos Puuvillapelloilta kaskimaille. Suomalaisen jatsin ja jazzin vaiheita. Haavisto kiersi kirjaa työstäessään ympäri Suomea jututtamassa paikallisia muusikoita.
− Teos ei ole varsinainen tietokirja, mutta sitä käytetään kuulemani mukaan nykyään alan oppilaitoksissa tenttikirjana.
Vuosi sitten Haavisto vastaanotti Jazz & Pop Arkiston toimesta musiikkineuvoksen tittelin. Useissa kokoonpanoissa sekä lauluntekijänä uransa aikana vaikuttanut muusikko on titteliä kommentoidessaan turhankin vaatimaton.
− Titteli tuli enemmän kirjan, arkiston ja museon johdosta kuin muusikon taidoistani, Haavisto sanoo.
Studio55/Jenni Kokkonen