Noin miljoona suomalaista asuu kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Heidän on huolehdittava itse siitä, että jätevedet eivät pääse likaisina luontoon. Tiukemmat vaatimukset jätevesien puhdistamisesta tulevat voimaan maaliskuussa 2016. Viisas hoitaa systeemit kuntoon nyt – ja välttää parhaassa tapauksessa ruuhkat.
Jätevettä pursuava avo-oja ei ole näky, jonka ensimmäisenä haluaisi kohdata omakotialueella tai mökkipitäjässään. Jos oman kiinteistön jätevesijärjestelmän toimivuus mietityttää, toimi näin:
– Ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojelutoimeen, mikäli et tiedä, vaatiiko jätevesien käsittely muutoksia.
– Mikäli kiinteistön jätevesien käsittely vaatii tehostamista, selvitä kunnasta, voiko taloutesi liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
– Selvitä mahdollisuudet toimia yhdessä naapurien kanssa. Jos myös naapurin jätevesijärjestelmä vaatii uudistamista, saatatte säästää kustannuksissa, jos teette tilauksen yhdessä.
– Tilaa suunnitelma jätevesijärjestelmän tehostamisesta puolueettomalta suunnittelijalta.
– Vertaa järjestelmien hintoja ja kilpailuta urakoitsijat.
– Huolehdi tarvittavista luvista ja rakentamisen valvonnasta.
– Muista seurata jätevesijärjestelmän toimintaa ja huoltaa sitä tarvittaessa.
Joka toinen koti haja-asutusalueella saastuttaa
Vanhat saostuskaivot ovat ympäristöministeriön mukaan pahimpia saastuttajia. Haja-asutusalueilla noin joka toisessa taloudessa on käytössä vanha saostuskaivo, josta jätevesi purkautuu lähiojiin. Pahimmassa tapauksessa jätevettä kulkeutuu myös juomavesikaivoihin. Tämä ei naapurisopua edistä.
