Jäätelönsyönnissä Suomi on kärkimaa

Me suomalaiset syömme keskimäärin 14 litraa jäätelöä asukasta kohti vuodessa. Määrä takaa meille kärkipaikan Euroopassa. Jäätelöannoksina 14 litraa tarkoittaa 140 annosta, jos annoskokona pidetään yhtä desilitraa. Kulutuksen huippu osuu luonnollisesti kolmeen kesäkuukauteen.

Painoaan tarkkailevan, ruoka-allergisen, keliaakikon ja laktoosi-intolerantikon on tärkeää saada selvitettyä jäätelöiden monimuotoisista pakkauksista, mitä raaka-ainetta tuote sisältää, todetaan Painonvartijoista. Pienessä pakkauksessa tilaa on tosin niin niukasti, ettei tutkailu aina ole helppoa.

Eri jäätelöiden valmistusaineissa ja myös energiapitoisuuksissa on huomattavia eroja. Jos oman painon kanssa ei ole ongelmia tai jäätelöllä herkuttelee vain harvakseltaan, ei valitulla laadulla juurikaan ole merkitystä.

Painonsa kanssa taiteilevien on syytä tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja miettiä millä jäätelöllä herkuttelee.

Vaikka jäätelöissä on sokeria, on niiden sisältämä rasva energiamäärän kannalta kuitenkin ratkaisevampi tekijä. Yksi kaloripitoinen jäätelö voi sisältää saman verran energiaa kuin kymmenkunta kevyttä vaihtoehtoa, ilmenee kartoituksesta, jonka Painonvartijat teki jäätelöitten energiapitoisuuksista.

Vaikka jäätelössä olisi painoltaan saman verran rasvaa kuin sokeria, tuo rasva siihen yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin sokeri. Herkun energiamäärä koostuu toki näistä molemmista makua tuovista tekijöistä.

Kerma, suklaa, toffee, pähkinät ja mantelit

Eniten jäätelöihin tuovat rasvaa kerma, suklaa, pähkinät, mantelit ja toffee. Jäätelön kastikkeissa, rouheissa ja kuorrutteissa piilee myös salakavala energialataus.

Pähkinäkermajäätelössä voi esimerkiksi olla rasvaa jopa 37 prosenttia eli yli kolmannes kokonaispainosta siinä, missä keveissä vaihtoehdoissa on 3-4 prosenttia.

Myös jäätelön raaka-aineissa on eroja. Kasvisrasvajäätelö ei olekaan kevyttä, vaan siinä on saman tai lähes saman verran kaloreita kuin kermajäätelöissä. Markkinoiden kevyimpiä vaihtoehtoja ovat maitojäätelöt, sorbetit ja mehujäät sekä niiden yhdistelmät.

Myös maidottomissa tofujäätelöissä on Painonvartijoitten mukaan keskimäärin saman verran energiaa kuin kermajäätelöissä. Tofujäätelöihin on tänä kesänä tullut kevyempiä vaihtoehtoja.

Miten sitten erottaa lukemattomien valmistajien, pakkausten ja makujen joukosta kevyimmät vaihtoehdot? Tarkkasilmäinen löytää pakkauksesta tai käärepaperista maininnan: rasvaa ja energiaa 100 grammaa kohti ja voi itse vertailla näitä tietoja.

Joissakin jäätelöissä saattaa olla myös light- tai kevytmerkintä. Irtojäätelön kohdalla vertailu on vaikeaa, mutta tietoja kannattaa kysyä jäätelökioskien myyjiltä.

(MTV3-STT)