Italian entinen pääministeri ja EKP:n entinen pääjohtaja katsoo, että EU-alueella tarvitaan 750-800 miljardin euron arvosta vuotuisia lisäinvestointeja.
Euroopassa olisi tarve siirtyä kohti yhteisten joukkovelkakirjojen laskemista, katsoo Mario Draghi tuoreessa EU:n kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan. Italian entinen pääministeri ja Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja esitteli odotetun raportin Brysselissä tänään yhdessä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
EU:n olisi siirryttävä yhteisten turvallisten omaisuuserien säännölliseen liikkeeseenlaskuun, ja tavoitteena tulisi olla jäsenvaltioiden yhteisten investointihankkeiden mahdollistaminen ja pääomamarkkinoiden yhdentyminen, hän kirjoittaa.
Raportin mukaan EU-alueella tarvittaisiin noin 750–800 miljardin euron arvosta vuotuisia lisäinvestointeja, eikä se onnistu ilman julkista tukea.
Draghin ja hänen tiiminsä raportti tähtää siihen, että Eurooppa saisi tuottavuuttaan merkittävästi ylös uusilla innovaatioilla ja halvalla uusiutuvalla energialla. Samaan aikaan Eurooppaan täytyisi luoda enemmän turvallisuutta ja vähentää haitallisia riippuvuuksia.
Lue myös: Suomesta uusi miljardibisnes? Kaikki on kiinni tästä mittanauhan pätkillä tuunatusta, linnunpöntön kokoisesta vekottimesta
Tiedotustilaisuudessa Draghi muun muassa sanoi, että Euroopassa tuotekehitykseen investoivat yhä eniten samat yhtiöt kuin 20 vuotta sitten.
Samaan aikaan toimintaympäristö on muuttunut, kun Kiina on vähemmän avoin, Venäjän halpa energia on menetetty ja Euroopan väestö ei enää kasva. Lisäksi puolustukseen joudutaan jälleen kiinnittämään huomiota.
– Nyt enemmän kuin koskaan meidän täytyy luottaa tuottavuuteen. Mutta tuottavuus on heikkoa, hän sanoi.
Syvemmät sisämarkkinat, enemmän teollisuuspolitiikkaa
Draghin raportissa on käsitelty useita EU:n kilpailukyvyn puutteita ja ratkaisuja niihin. Aiemmin tänä vuonna vastaavia ohjenuoria on haettu muun muassa Italian toiselta entiseltä pääministeriltä Enrico Lettalta, jonka raporttiin löytyy myös yhtymäkohtia.
Letta kehotti muun muassa etenemään sisämarkkinoiden kanssa nykyistä pidemmälle, koska esimerkiksi rahoitusala, sähköinen viestintä ja energia jätettiin aikoinaan tietoisesti yhdentymisprosessin ulkopuolelle. Myös Draghi pitää raportissaan ratkaisevan tärkeänä juuri sisämarkkinoita.
Hän on käyttänyt arviota, jonka mukaan noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteen potentiaalista jää sisämarkkinoiden puutteiden takia toteutumatta.
Letta myös peräänkuulutti yhteistä teollisuuspolitiikkaa, jossa ei kuitenkaan tulisi nojata pirstaloituneisiin kansallisiin valtiontukiin. Hän hahmotteli raportissaan valtiontukien rahoitusosuusmekanismia, jossa jäsenvaltiot velvoitettaisiin osoittamaan osa kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen.
Myös Draghi piti raportissaan yhtenä Euroopan ongelmana sitä, että teollisuuspoliittisista toimenpiteistä puuttuu koordinaatio.
Muutoksia päätöksentekoon
Draghi nostaa esille myös EU:n tarpeen uudistaa päätöksentekotapojaan. Hän kirjoittaa raportissa, että EU ei ole uudistanut päätöksentekojärjestelmäänsä.
Draghi tulkitsee, että EU:n perussopimukset tulisi avata päätöksenteon sujuvoittamiseksi, mutta paljon voi hänen mukaansa tehdä ilmankin. Monien muiden tavoin hän ehdottaa muun muassa määräenemmistöpäätösten lisäämistä.
Määräenemmistöpäätöksissä yksittäiset maat eivät voi veto-oikeudellaan lamauttaa päätöksentekoa. Tästä on nähty esimerkkejä muun muassa, kun etenkin Unkari on toistuvasti blokannut Ukrainan tukiratkaisuja.
Usein vasta-argumentiksi muodostuu se, että esimerkiksi määräenemmistöpäätösten lisääminen tavalla tai toisella vaatii joka tapauksessa EU:n sääntöjen mukaan yksimielisyyttä.