Suomalainen avaruustekniikka voi tulevaisuudessa olla miljardien bisnes.
Seitsemän vuotta Maata kiertäneen Aalto-1 lensi Suomen yli viimeisen kerran viikko sitten maanantaina. Sen jälkeen satelliitti palasi ilmakehään, missä kitka kuumensi sen ja poltti tuhkaksi lähes kokonaan.
Mittanauhan pätkilläkin varusteltu Aalto-1:tä vastaava satelliitti oli nähtävillä Huomenta Suomen studiossa. Katso videolta artikkelin alusta, millaisesta vekottimesta on kyse.
– Avaruudessa on suomalaista tekniikkaa ollut itse asiassa melko paljon ja Suomihan liittyi Euroopan avaruusjärjestön jäseneksi vuonna 1995, sanoo projektia vetänyt professori Jaan Praks.
Kyse oli kuitenkin Suomen ensimmäisestä omasta satelliitista. Aalto-1 lähti juhannusaattona 2017 viemään kiertoradalle Ilmatieteen laitoksessa, Turun yliopistossa ja VTT:llä valmistuneita mittalaitteita.
– Suomi oli pääosin mukana rakentamassa tieteellisiä instrumentteja Euroopan avaruusjärjestön ja Nasan missioihin, jotka sitten suuntasivat eri puolelle aurinkokuntaa ja tarkkailivat maata, Praks kuvailee.
– Oli kymmeniä satelliitteja, missä oli mukana jokin suomalainen laite, mutta omaa satelliittia ei koskaan aikaisemmin ollut rakennettu. Tämän satelliitin myötä otettiin se askel, että Suomesta tuli satelliitteja omistava ja operoiva maa.
"Suomen avaruusala kuhisee"
Aalto-yliopisto kertoi aiemmin, että Suomesta on nyt tullut johtava piensatelliittimaa Euroopassa, erityisesti maata kuvaavien satelliittien kehittäjänä ja valmistajana.
– Nykyään Suomen avaruusala kuhisee ja Otaniemessä rakentuu satelliitteja jopa kymmenkunta vuodessa, yliopisto kertoi.
Suurin osa on kaupallisia tutkasatelliitteja, joita valmistaa suomalainen avaruustekniikkayritys Iceye.
Yrityksen on arvioitu kasvavan lähitulevaisuudessa jopa miljardien arvoiseksi. Sen tuottamille tutkasatelliiteilla on selkeästi tarvetta, toteaa yrityksen perustaja ja strategiajohtaja Pekka Laurila.
– [Tutkasatelliiteilla] voi tuottaa maapallosta käytännössä reaaliaikaista kuvaa pimeällä tai pilvisen sään yli, eli missä tahansa olosuhteissa erilaisille asiakkaille.
– Reaaliaikaiselle objektiiviselle datalle siitä, mitä maapallolla tapahtuu, on paljon kysyntää.