Raporttien mukaan Kreml yrittää saada Venäjän aseteollisuuteen lisää vauhtia, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Ukrainan tiedustelupalvelun mukaan Venäjä aloitti "teollisuuden liikekannallepanon" elokuun alussa ja kielsi joiltain alan työntekijöiltä ja koko johdolta lomien pitämisen.
Heinäkuussa uutisoitiin, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut uusia lakeja, jotka mahdollistavat juuri esimerkiksi lomien kieltämisen armeijalle kriittisillä teollisuuden aloilla.
Jos Ukrainan tiedustelua on uskominen, niin Venäjä on lisäämässä armeijan budjettia noin 600–700 miljardilla ruplalla eli noin 10 miljardilla eurolla. Venäjän armeijan budjetti on tällä hetkellä virallisesti noin 65 miljardia euroa.
Lue myös: Venäläinen laskuvarjojääkäri soti kaksi kuukautta Ukrainassa – vastustaa nyt sotaa ja haukkuu armeijan: "Meillä oli samat taktiikat kuin isoisillämme!"
ISW myös toteaa, että venäläisen URA-median mukaan Kremlin puolustusministeri Sergei Shoigu todennäköisesti äskettäin vieraili Uralvagonzavod-tehtaalla, joka on Venäjän suurin panssarivaunujen valmistaja.
Ukrainan tiedustelu on aiemmin väittänyt, että Uralvagonzavodilla on taloudellisia vaikeuksia johtuen ongelmista täyttää valtion kanssa tehtyjä sopimuksia. Myös Venäjän-vastaiset pakotteet ovat kivi kengässä, Ukrainan tiedustelu katsoo. Ukrainan tiedustelu on myös väittänyt, että Venäjällä on vaikeuksia maksaa sotatoimia tukeville venäläisyrityksille sovittuja korvauksia tehdystä työstä.
– Jos tieto Shoigun vierailusta pitää paikkansa, niin se voi tarkoittaa sitä, että Venäjä yrittää käynnistää uudelleen tai laajentaa tuotantoa, ISW arvioi.
Venäjän aseteollisuus ei tällä hetkellä todennäköisesti pysty toimittamaan kaikkia sille ulkomailta tehtyjä tilauksia, arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö tiedustelupäivityksessään Twitterissä.
Syynä on Britannian mukaan yksinkertaisesti se, että Kreml tarvitsee tällä hetkellä sotateollisuutensa tuotannon omaan käyttöönsä Ukrainan sodan raskaiden tappioiden vuoksi. Pelkästään panssarivaunumenetykset ovat eri arvioiden mukaan 900–1800 tankkia.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:28
Lue myös: Satelliittikuvat paljastavat tuhoutuneet koneet Venäjän lentotukikohdassa Krimillä – Ukrainan erikoisjoukkojen väitetään olevan iskujen takana
Laajalti uskotaan, että Kremlin ajatuksena oli käydä lyhyt sota Ukrainassa. Kiovan ja Harkovan kaltaisten kaupunkien valtaamisen epäonnistuttua Venäjä siirsi joukkonsa Itä-Ukrainaan, missä sen hyökkäys ei ole enää viime viikkojen aikana juuri edennyt.
Seuraavien suurien taisteluiden veikataan tapahtuvan Etelä-Ukrainassa, jossa Ukraina on alkukesästä lähtien tehnyt vastahyökkäyksiä vaihtelevalla menestyksellä.
Salamasodan epäonnistuttua Ukrainassa on siirrytty kulutussotaan. Se periaatteessa sopii Venäjälle mainiosti, totesi australialainen kenraalimajuri evp. Mick Ryan heinäkuussa.
Länsimaiden tuen jatkuessa etu kallistuu kuitenkin Ukrainan puolelle, Ryan toteaa.
– Mutta tämä on kiinni jatkuvasta ja lisääntyvästä sotilas-, tiedustelu- ja talousavusta, pakotteista, vaikutuskampanjoista ja sellaisesta strategisesta kärsivällisyydestä, jota lännessä ei aina osoiteta, Ryan toteaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Brittitiedustelu: Tällaisia sotakoneita Venäjä menetti Krimin sotilaskentän räjähdyksissä – "Mustanmeren laivaston ilmavoimat ovat merkittävästi heikentyneet"
Viime aikoina länsimaiden aseapu Ukrainalle ei ole osoittanut ainakaan näkyviä hiipumisen merkkejä. Yhdysvallat on vähän väliä ilmoittanut uusista aselähetyksistä, minkä lisäksi esimerkiksi Britannia ja Saksa ovat lahjoittaneet Kiovan joukoille raskaita raketinheittimiä, joita myös Suomi käyttää.
Puola, Slovakia ja Tshekki puolestaan kasvattavat omaa asetuotantoaan esimerkiksi tykistön osalta auttaakseen Ukrainaa, kertoi Reuters tiistaina.
– (Onko) Putin tehnyt saman virheen kuin (natsi-Saksan johtaja Adolf) Hitler, sotateollisuus käynnistettiin myöhään?, kommentoi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Twitterissä.
Toveri muistuttaa, että natsi-Saksa kaatui toisen maailmansodan aikana "ylivoimaisella sotateollisella tuotannolla".
– Sama voidaan tehdä Venäjälle, Toveri jatkaa.
Toisen maailmansodan alkuvuosina sarjan suurvoittoja itselleen taistellut natsi-Saksa ei liittolaistensa kanssa pystynyt vastaamaan muun muassa Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Iso-Britannian sotateollisuuksien tuotantomääriin. Saksan myös katsotaan käynnistäneen sotateollisuutensa täydellä teholla vasta vuoden 1942 katastrofaalisten tappioiden jälkeen.
Lue myös: Venäläinen miljardööri kritisoi avoimesti Putinia: "Tämä sota on seurausta yhden henkilön hulluudesta ja vallanhimosta"
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.