Venäläissotilaita on kuollut Ukrainan sodan aikana noin 60 000–70 000, arvioi ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS).
CSIS mukaan Venäjältä on vuodessa kuollut ja haavoittunut Ukrainaan tehdyn suurhyökkäyksen vuoksi noin 200 000–250 000 sotilasta.
Britannian puolustusministeriö puolestaan arvioi helmikuun puolivälissä Venäjän menettäneen kuolleina ja haavoittuneina noin 175 000–200 000 sotilasta.
Ukrainan tarjoama luku "eliminoiduista" sotilaista on piirun verran vajaat 150 000. Venäjä ei ole omia tappiolukujaan juuri kommentoinut.
Lue myös: Video: Venäjän omassakin sotapropagandassa sen modernein tankki toimii jatkuvasti kritisoidulla tavalla – vai toimiiko?
CSIS laskelmien mukaan Venäjä on todennäköisesti menettänyt vuoden aikana Ukrainassa enemmän sotilaissa kuin kaikissa muissa sodissaan toisen maailmansodan jälkeen.
Neuvostoliitto ja Venäjä ovat toisen maailmansodan jälkeen sotineet muun Afganistanissa (1979–1989), Tshetsheniassa (1994–1996 ja 1999–2009), Georgiassa (2008) ja Ukrainassa (2014–2023).
Jos viimeistä vuotta ei lasketa, ovat Neuvostoliitto ja Venäjä menettäneet eri konflikteissa toisen maailmansodan jälkeen yhteensä noin 33 000–49 000 sotilasta, CSIS laskee.
Eniten tappioita Neuvostoliitolle ja Venäjälle on aiemmin kertynyt Afganistanissa ja Tshetshenissa. CSIS mukaan Afganistanissa venäläissotilaita kuoli ja katosi vuosikymmenessä 14 000–16 000. Tshetshenian sotien vastaava luku on 12 000–25 000. Eri lähteet antavat eri lukuja, mutta ne ovat pääosin samansuuntaisia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kymmenkertaisia tappioita muihin sotaan nähden
Venäjän keskimääräiset kuukausitappiot Ukrainaan tehdyn suurhyökkäyksen ensimmäisenä vuotena ovat olleet 35 kertaa korkeampia kuin Afganistanin sodassa. Tshetshenian sotiin verrattuna kuolleita venäläisiä on kertynyt 25-kertaisella nopeudella.
Britannian mukaan Venäjän tappioluvut ovat huomattavasti kasvaneet sen jälkeen, kun maa julisti osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon.
Lue myös: Milloin Putinin Venäjä olisi voitu pysäyttää? Pietarilaisprofessori MTV:lle: Länsi oli liian sinisilmäinen 15 vuotta sitten – ensi vuonna maassa ei tarvita vaalejakaan
Tällä hetkellä Venäjällä on Ukrainassa enemmän sotilaita käytössään kuin helmikuussa 2022. Näin arvioivat sekä Ukraina että länsimaiset asiantuntijat.
Vaikka määrä on lisääntynyt, on sotilaiden koulutustaso ja Venäjällä käytössä olevan kaluston määrä heikentynyt. Näin ollen ei ole ihme, että myös tappiot ovat lisääntyneet.
– Moderneilla standardeilla laskien Venäjältä on kuollut suhteellisen paljon sotilaita haavoittuneisiin verrattuna, Britannia toteaa.
– Tämä melkein varmasti johtuu äärimmäisen heikkolaatuisista ensiaputarvikkeista. Suurin osa tappioista johtuu melkein varmasti tykistötulesta, CSIS kirjoittaa.
Lue myös: Nyt puhuu Ukrainan sotilas, joka on nähnyt Venäjän ihmisaaltotaktiikan tähtäimiensä läpi: "He lähettävät koko ajan lisää lihaa linjalle"
CSIS: Ukrainassa käydään kulutussotaa
Sota Ukrainassa on siirtynyt kulutussotavaiheeseen, toteaa ajatushautomo CSIS.
Näkökulma on laajasti jaettu, ja keskustelu onkin oikeastaan jo siirtynyt siihen, kumpaa osapuolta tämä hyödyttää.
Syksyllä 2022 Kremlin oli pakko tehdä päätös, joka sillä tuskin oli käynyt mielessäkään ennen suurhyökkäyksen aloittamista. Venäjä julisti osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon.
Samalla Venäjä käytännössä siirtyi pitkän sodan strategiaan.
– Ukrainalla on mahdollisuuksia, mutta emme saa huijata itseämme. Venäjällä on laaja armeija, resursseja ja mahdollisuuksia mobilisaatioon. Aloitteen saaminen ei ole helppoa ukrainalaisille, mutta länsimaiden avun turvin he pyrkivät saamaan aloitteen, Viron puolustusvoimien everstiluutnantti Rainek Kuurna sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:44
Venäjä hyökkää, ei juuri etene
Raporttien mukaan Venäjä on pyrkinyt laajalla rintamalla uusiin valloituksiin alkuvuoden aikana. Tappiot ovat olleet raskaat, mutta merkittäviä läpimurtoja Venäjä ei ole saanut aikaan.
Venäjää auttaa nykyisten asemien pitämisessä pari keskeistä seikkaa. Itä-Ukrainassa on jo nyt paljon valmiita linnoitteita, joita on pystytetty vuosien 2014–2022 välisenä aikana.
Etelä-Ukrainassa puolestaan Venäjän ja Ukrainan joukkojen välissä on pitkän matkaa leveä Dnepr, jonka yli hyökkääminen on vaikea ja vaarallinen operaatio molemmille osapuolille.
Pitkään sotaan valmistautuessaan Venäjä on myös pyrkinyt lisäämään kierroksiaan sotateollisuudessa esimerkiksi lainsäädäntöä kiristämällä. Äskettäin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev vieraili panssarivaunutehtaalla, ja totesi, että tuotantoa on lisättävä.
Lue myös: Venäjän panssarivaunut loppuvat, jos nykytahti jatkuu – uudet luvut tankkipajoilta paljastavat panssarikriisin syvyyden
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:49
"Siperiassa asti resursseja"
Venäjällä on aloitettu useita viestintäoperaatioita, joiden ytimestä löytyy pitkä sota. Kreml pyrkii kuvaamaan "erikoisoperaation" siten, että se on välttämätön Venäjän olemassaolon kannalta, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.
– En tiedä voiko Venäjän kansa selvitä nykyisen kaltaisena etnisenä ryhmänä (jos länsi onnistuu) tuhoamaan Venäjän valtion ja ottaa hallintaansa sen palaset, Putin totesi tv-haastattelussa 26. päivä helmikuuta.
Putin väitti, että länsimailla on jo suunnitelma nykymuotoisen Venäjän tuhoamisesta.
Lue myös: Kirjeenvaihtajan kommentti: Aseistaako Kiina pian Venäjää? Joe Biden on puun ja kuoren välissä – jopa omat toivovat vahvempia toimia Kiinaa vastaan
Venäjä on myös pitkään pyrkinyt viestinnän keinoin hidastamaan, lykkäämään ja täysin pysäyttämään länsimaisen aseavun saapumisen Ukrainaan. Syy on selvä: Ukrainan oma ase- ja ammustuotanto on niin pientä, ettei maa käytännössä pysty sotimaan pitkää täysimittaista sotaa ilman ulkopuolista tukea.
– Venäjällä on laaja armeija. Heillä on Siperiassa asti resursseja. Pitkä kulutussota hyödyttää sotilaallisesta näkökulmasta Venäjää. Mutta venäläisen yhteiskunnan ja politiikan kannalta en ole varma, että pitkä sota on heille hyödyksi, pohtii puolestaan Kuurna.
Pitkä sota voi kääntyä Ukrainan eduksi
Mutta jos lännen tuki jatkuu, niin pitkä sota ei välttämättä ole Venäjän etu.
Lännessä sotavarusteteollisuutta on kylmän sodan päättymisen jälkeen ajettu alas, mutta nyt sitä on hiljalleen herätelty. Lisäksi Ukrainalle on vuoden mittaan toimitettu yhä raskaampaa kalustoa.
– Venäjällä on uhka, että tapahtuu kuin Natsi-Saksalle. Länsimaat pystyvät tuottamaan enemmän aseita ja ammuksia, johon Venäjä ei pysty vastaamaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ja Upseeriliiton seminaarin paneelissa kenraalimajuri evp. Pekka Toveri, joka on eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokas.
Toisen maailmansodan aloittanut Natsi-Saksa valloitti nopeasti muun muassa Puolan, Ranskan ja merkittävän osan Moskovan länsipuolista Neuvostoliittoa.
Saksa ei kuitenkaan valtavista valloitetuista alueista huolimatta pystynyt vastaamaan liittoutuneiden teolliseen tuotantoon. Lisäksi Saksaa vaivasi akuutti pula monista strategisista resursseista, joista öljyn puute oli ongelmallisin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.