Venäjän aseteollisuus ei tällä hetkellä todennäköisesti pysty toimittamaan kaikkia sille ulkomailta tehtyjä tilauksia, arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö tiedustelupäivityksessään Twitterissä.
Syynä on yksinkertaisesti se, että Kreml tarvitsee tällä hetkellä sotateollisuutensa tuotannon omaan käyttöönsä Ukrainan sodan raskaiden tappioiden vuoksi.
Ukrainan armeijan arvion mukaan Venäjän kalustotappiot ovat tähän mennessä muun muassa yli 1 800 panssarivaunua, reilut 4 000 miehistönkuljetusvaunua ja 232 sotilaslentokonetta.
Venäjä ei ole juuri omia tappioitaan kommentoinut, mutta länsiarviot Kremlin menetyksistä ovat olleet nekin huomattavia, joskin pääosin vähemmän tarkkoja kuin Ukrainan lukuväitteet.
Iso-Britannian puolustusministeriön mukaan Valko-Venäjä on äskettäin kertonut yksityiskohtia sen itse päivittämästä T-72B-panssarivaunusta.
Valko-Venäjä todennäköisesti päivitti tankin omin neuvoin vaikka sillä oli aiemmin sopimus Venäjän valtion omistaman UralVagonZavodin kanssa, Britannia uskoo.
– Venäjä on pitkään pitänyt puolustusteollisuuttaan sen yhtenä tärkeimmistä vientimenestyksistä. Venäjän sotateollisuus on tällä hetkellä kuitenkin huomattavan rasituksen kohteena, brittiministeriö arvioi.
– Lisäksi monien sen asejärjestelmien uskottavuus on kärsinyt Venäjän joukkojen huonon menestyksen vuoksi, puolustusministeriö jatkaa.
Venäjän aseteollisuuden hittituotteisiin lukeutuvat muun muassa AK-47-rynnäkkökivääri ja T-72-panssarivaunut, joita myös Suomella oli käytössään ennen kuin Puolustusvoimat osti saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -tankkeja.
0:28Ukrainan armeijan julkaisemalla videolla ohjus ehtii vain vilahtaa ennen kuin se räjähtää venäläispanssarin kyljessä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Putin siunasi sotatalouslakeja
Heinäkuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti useita uusia lakeja, jotka liittyvät suoraan maan Ukrainassa käymään sotaan. Lakipaketista uutisoi valtiosta riippumaton venäläismedia Meduza.
Venäjä on esimerkiksi ottanut käyttöön lain, joka antaa Kremlille oikeuden puuttua yritysten toimintaan, kun maa toimii "terrorismia vastaan tai muissa operaatioissa" ulkomailla.
Kreml voi jatkossa suoraan määrätä yritysten työntekijöitä tekemään ylitöitä, yövuoroja ja viikonloppuja.
Yrityksellä ei myöskään jatkossa olisi, omistuspohjasta riippumatta, oikeutta kieltäytyä töistä, joita Kreml niille tarjoaa. Tämä kattaa myös hankintasopimukset. Jos Kreml haluaa ostaa, on sille myytävä.
– Kreml totesi lakiehdotuksen kuvauksessa, että niin sanottu erikoisoperaatio Ukrainassa on paljastanut puutteita. Erityisesti nämä ovat koskeneet materiaaleja, joita tarvitaan armeijan käyttämien varusteiden korjaamiseen, kirjoitti amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) heinäkuussa.
Venäjällä on Ukrainan tiedustelun mukaan vaikeuksia maksaa sotatoimia tukeville venäläisyrityksille sovittuja korvauksia tehdystä työstä, ISW raportoi. Tämä taas vaikeuttaa entisestään Venäjän kykyä korjata sodassa vaurioitunutta kalustoa.
Jo aiemmin on raportoitu Venäjällä olevan ongelmia sotakoneidensa korjaamisessa. Yleensä tämän on arveltu johtuvan siitä, että länsipakotteiden vuoksi maassa on pulaa modernin kaluston varaosista.
Mika Aaltola: "Lännessä satsattava puolustusteollisuuteen"
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Ukrainan sota kuluttaa Venäjän ja Ukrainan lisäksi myös avunantajien resursseja.
Sodan aikana lukuisat valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat lahjoittaneet Ukrainalle merkittävän määrän kalustoa ja varusteita.
– Lännessä pitää satsata puolustusteollisuuden laajempaan käynnistämiseen. Suurvaltasotaan kaikkine säteilyineen ei ole varauduttu lännessä riittävällä tarmokkuudella, Aaltola sanoi kesäkuussa.
Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toverion samoilla linjoilla Aaltolan kanssa.
– Eikä pidä jäädä odottamaan, että puolustusteollisuus tekisi tämän itsenäisesti. Tarvitaan valtiollista ohjausta ja resursointia, Toveri totesi Twitterissä.
