Intian kastirasismia toivotaan YK:n rasismikokouksen asialistalle

Kastittomien eli dalitien oikeuksien huomioimista Durbanin kokouksessa puoltaisi Thoratin mukaan se tosiseikka, että he ovat suurimpia rasismin kohteeksi joutuvia yksittäisiä ryhmiä.

-Ei se ratkaisisi ongelmaa, mutta hallitus tulisi siitä paremmin tietoiseksi, Thorat toteaa.

Hänen mukaansa daliteihin kohdistuvasta rasismista ei juuri keskustella julkisesti Intiassa. Intiassa vuosisatoja vaikuttanut kastijärjestelmä jakaa ihmiset syntyperän mukaan neljään kastiin, jotka ovat hierarkkisessa järjestyksessä. Osana järjestelmää ovat kuitenkin myös dalitit, jotka ovat kaikkien kastien alapuolella.

Thoratin mukaan daliteihin kuuluu noin 160 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa noin seitsemäätoista prosenttia Intian väestöstä. Jos mukaan lasketaan hindujen lisäksi myös muihin uskontoihin kuuluvia voi luku olla paljon suurempi.

-Heidän kärsimyksensä jatkuu tietyillä elämän alueilla. Heidän kansalaisoikeuksiaan, uskonnollisia, kulttuurisia ja taloudellisia oikeuksiaan sorretaan, Thorat sanoo.

Laki takaa oikeudet

Kastijärjestelmän aiheuttama eriarvoisuus on Intiassa lailla kielletty, mutta Thoratin mukaan lain ja käytännön välillä on kuitenkin kuilu. Dalitit eivät pääse ylempien kastien käyttämiin ravintoloihin tai siellä on heille omat osastot. Kylien yhteisissä vedenottopisteissä tai kaivoilla dalitit saavat vetensä viimeisenä.

-Lain mukaan he voivat käyttää julkisia teitä ja kulkuvälineitä. Käytännössä kaikilla alueilla maaseudulla sekään ei ole mahdollista, Thorat kertoo.

Dalitien taloudellinen asema on huono muihin Intian asukkaisiin verrattuna. Noin kolme neljäsosaa daliteista asuu maaseudulla ja saa elantonsa maataloudesta ja pienimuotoisesta liiketoiminnasta. Yleensä dalitit eivät kuitenkaan omista maata. Työttömyys on tavallinen ongelma, ja arviolta vain noin 35 prosentilla daliteista on jonkinlainen säännöllinen työ. Työt ovat usein fyysisesti raskaita ja likaisia. Ylempien kastien mukaan dalitit ovat epäpuhtaita.

-Jos dalit perustaa elintarvikekaupan, eivät ylempiin kasteihin kuuluvat tule sinne ostoksille, koska he uskovat ruuan olevan saastunutta, Thorat selittää.

Tutkimusten mukaan lähes puolet daliteista elää köyhyysrajan alapuolella, eli heillä ei ole varaa riittävään ravintoon. Vain kolme prosenttia daliteista saa korkeampaa koulutusta, ja lukutaidottomien määrän arvioidaan olevan kymmeniä prosentteja.

Vahva perinne

Thoratin mukaan alempiin kasteihin kuuluvat eivät valita poliiseille rasismitapauksista eikä ylempien kastien keskuudessa ole sosiaalista tilausta muuttaa järjestelmää. Ihmiset ovat tottuneet seuraavaan vanhan perinteisen kastijärjestelmän käytäntöjä.

Kastijärjestelmän rikkominen on vaikeaa, eikä esimerkiksi kastien välisiä avioliittoja hyväksytä. Järjestelmän rikkojat eristetään yhteisöstä ja ylempiin kasteihin kuuluvat saattavat rangaista heitä väkivaltaisesti tai jopa tappaa. Virallisten tilastojen mukaan daliteja murhataan vuosittain noin viisisataa.

Kastijärjestelmä on voimakas Intian lisäksi ainakin Nepalissa ja jossain määrin myös Sri Lankassa. Myös Intian eri alueiden välillä on suuria eroja, jotka riippuvat esimerkiksi alueen historiasta, uskonnoista ja dalitien määrästä.

(MTV3-STT)