Monien uudenvuoden perinteisiin kuuluvat ilotulitteet tuovat iloa, mutta myös turvallisuus- ja äänihaittoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt kuluvan vuoden aikana ilotulitteiden turvallisuuden parantamista, mutta selvitys ei valmistunut ajallaan tänä syksynä.
Pari päivää ennen vuoden päättymistä ilotulitekauppa eri puolella Suomea käy kiihtyvään tahtiin.
– Ostin vähän tällaisia hiljaisempia, kun tytär tykkäisi, ettei saisi olla niin kova pauke, kertoo Helsingin Tripla-ostoskeskuksessa asioinut Lotta Väänänen.
Timo Laurila kertoo ostaneensa raketteja perheen yhteiseen uudenvuoden viettoon mökillä. Laurilan mukaan ilotulitukset ovat perinteisesti kuuluneet perheen uudenvuoteen, jota yleensä vietetään mökillä. Varusteisiin kuuluvat myös nykyisin pakolliset suojalasit.
– Yksi vähän isompi pata menee jäälle, ja siitä nautitaan sitten, Laurila kertoo.
Koiran koko tammikuu pilalle
Mari Palviainen kertoo pitävänsä ilotulitteista, mutta ei aio ostaa niitä itse. Syynä on kotona oleva koira.
– On vähän sääli, että koira on koko tammikuun ihan sekaisin ilotulitteiden vuoksi, Palviainen sanoo.
Hän toivookin, että ilotulitteita käyttävät noudattaisivat niiden käyttöön sallittua aikaa uudenvuoden aattoillan kello kuudesta yö kahteen.
Turvallisuusriskien ja äänihaittojen lisäksi ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, sillä niiden väriloisto saadaan aikaan kemikaaleilla ja metalleilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön jo lähes vuoden käynnissä ollut selvitys tutkii ilotulitteiden turvallisuuden parantamista ja haittavaikutuksia. Selvitys valmistuu muutaman kuukauden myöhässä ensi vuoden puolella.
Selvityksen taustalla on Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vuodelta 2019. Tulevaisuudessa ilotulitteiden käyttö voikin olla rajoitetumpaa.
Lue myös: Video: Mikan perheen uusivuosi sai räjähtävän käänteen – ilotulitepata alkoi elää omaa elämäänsä
Pelastuslaitos ohjeistaa noudattamaan turvallisuusohjeita
Ilotulitteita ei saa ampua useimpien kaupunkien ydinkeskustoissa tai muilla tiivisti rakennetuilla alueilla. Esimerkiksi Helsingissä ydinkeskustan lisäksi kiellettyjä alueita ovat Hakaniemen tori, Kaivopuisto ja Itäkeskuksen kauppakeskus. Pohjois-Suomessa esimerkiksi Kittilän Levikeskuksen etelärinteillä ei saa käyttää ilotulitteita.
Helsingin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Timo Ustinovin mukaan kysymys on sekä henkilöturvallisuudesta että kiinteistöjen turvallisuudesta.
– Ydinkeskustassa on paljon ihmisiä, ja kiinteistöjä on hyvin vieri vieressä, Ustinov sanoo.
Ilotulitteiden aiheuttamat pienet tulipalot ja roskispalot työllistävät uudenvuodenyönä pelastuslaitosta. Jos ilotulitteita haluaa käyttää, sopiva paikka kannattaa katsoa huolella.
– Mahdollisimman avoin paikka, josta on helppoa ampua ja jonka lähellä ei ole ihmisiä ihmisiä. Ilotulitteet pitää asettaa hyvin tukevasti, jotta ne eivät lähde sinkoilemaan mihin sattuu.
Lue myös: Koiranomistaja, edessä on karkaamisen ruuhka-aika: Varustaudu uudenvuoden lenkille tuplavarmistuskikalla!
Ustinovin mukaan myös omaa vaatetusta kannattaa pohtia, jotta se ei ole erityisen helposti syttyvää.
– Kokonaisuutta kannattaa pohtia, ettei tule sivullisille vaaraa ja miettiä myös omaa turvallisuutta. Muistetaan oma vastuu, että kaikilla ympärillä olevillakin on hauskaa, Ustinov sanoo.
Helsingissä tänä vuonna pyronäytös
Kaupungin tai muiden organisaatioiden järjestämiä ilotulituksia järjestetään tänä vuonna esimerkiksi Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Lahdessa ja Espoossa uusi vuosi otetaan tänä vuonna vastaan valoshow’lla.
Helsingissä uuttavuotta vietetään suurkonsertin merkeissä. Konsertti järjestetään aattoiltana kansalaistorilla ja siellä esiintyvät muun muassa Käärijä ja BESS. Ilta huipentuu näyttävään pyronäytökseen, jonka tehosteet nousevat jopa 70 metrin korkeuteen. Loppuillan suurkonserttia ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille.
Ustinovin mukaan pelastuslaitos on ollut mukana myös pyronäytöksen suunnittelussa ja konsertin viranomaisyhteistyössä.
– Pyroshow on suunniteltu yhteistyössä järjestäjien kanssa, jotta se on yleisölle turvallista, Ustinov kertoo.