Monien uudenvuoden perinteisiin kuuluvat ilotulitteet tuovat iloa, mutta myös turvallisuus- ja äänihaittoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt kuluvan vuoden aikana ilotulitteiden turvallisuuden parantamista, mutta selvitys ei valmistunut ajallaan tänä syksynä.
Pari päivää ennen vuoden päättymistä ilotulitekauppa eri puolella Suomea käy kiihtyvään tahtiin.
– Ostin vähän tällaisia hiljaisempia, kun tytär tykkäisi, ettei saisi olla niin kova pauke, kertoo Helsingin Tripla-ostoskeskuksessa asioinut Lotta Väänänen.
Timo Laurila kertoo ostaneensa raketteja perheen yhteiseen uudenvuoden viettoon mökillä. Laurilan mukaan ilotulitukset ovat perinteisesti kuuluneet perheen uudenvuoteen, jota yleensä vietetään mökillä. Varusteisiin kuuluvat myös nykyisin pakolliset suojalasit.
– Yksi vähän isompi pata menee jäälle, ja siitä nautitaan sitten, Laurila kertoo.
Koiran koko tammikuu pilalle
Mari Palviainen kertoo pitävänsä ilotulitteista, mutta ei aio ostaa niitä itse. Syynä on kotona oleva koira.
– On vähän sääli, että koira on koko tammikuun ihan sekaisin ilotulitteiden vuoksi, Palviainen sanoo.
Hän toivookin, että ilotulitteita käyttävät noudattaisivat niiden käyttöön sallittua aikaa uudenvuoden aattoillan kello kuudesta yö kahteen.
Turvallisuusriskien ja äänihaittojen lisäksi ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, sillä niiden väriloisto saadaan aikaan kemikaaleilla ja metalleilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön jo lähes vuoden käynnissä ollut selvitys tutkii ilotulitteiden turvallisuuden parantamista ja haittavaikutuksia. Selvitys valmistuu muutaman kuukauden myöhässä ensi vuoden puolella.
