Vesilinnut ovat siirtyneet ilmaston lämpenemisen myötä aiempaa pohjoisemmaksi talvehtimaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan telkkä, tukkasotka ja isokoskelo jäävät yhä useammin talvehtimaan Suomeen ja Ruotsiin. Sen sijaan Ranskassa, Sveitsissä ja Irlannissa nähdään talvisin entistä vähemmän näitä lajeja.
- Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa näiden kolmen lajin vesilintumäärät ovat nousseet yli 120 000:lla 30 vuodessa ja vastaavasti tuolla eteläisillä alueilla ne ovat suurinpiirtein saman verran vähentyneet. Hyvin suurista lintumääristä on siis kysymys, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vesilintujen levinneisyysmuutoksia yhdeksässä eri maassa. 30 vuoden aikana Etelä-Suomen alkutalven lämpötila on kohonnut vajaalla neljällä asteella. Juuri tämä lämpötilan kohoaminen selittää vesilintujen runsastumisen talvisin Suomessa ja Ruotsissa.
- Se on aina hyvä merkki, että jotkut lintulajit pystyvät reagoimaan näihin muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Mutta se kertoo myös siitä, että muutokset ovat varsin nopeita ja ne voivat tapahtua hyvin lyhyessä ajassa, pohtii Lehikoinen.
Vaikutuksia suojeluun ja metsästykseen
Vesilintujen talvehtimisalueen muuttumisella voi olla vaikutuksia myös niiden suojelutilanteeseen, koska linnut eivät välttämättä enää talvehdi niitä varten perustetuilla suojelualueilla. Jatkossa joudutaan miettimään, pitäisikö suojelualueita siirtää.
- Suojelualueet yleisesti ottaen ovat staattisia ja perustettu samoille paikoille, mutta jos lajien levinneisyysalueet tulevat muuttumaan, niin enää ei suojellakaan niitä samoja arvoja, mitä alunperin on ollut tarkoitus, muistuttaa Aleksi Lehikoinen.
Toisaalta muutoksilla voi olla vaikutusta myös vesilintujen metsästykseen.
- Suomessa vesilinnut viipyvät yhä pidempään ja niiden metsästettävyys voi jopa parantua. Etelässä näiden lajien metsästettävyys taas voi heikentyä. Jos joku yleinen riistalaji alkaa harvinaistua eteläisessä Euroopassa, niin siirtyykö metsästyspaine siitä lajista joihinkin muihin lajeihin. Tällaisia lajien välisiä vuorovaikutuksia ei vielä juurikaan tunneta, arvioi Lehikoinen.