"En pysynyt äitini vierellä loppuun asti" – ihmiset paljastavat, mitä katuvat eniten elämässään

Emma päätti kysyä ihmisiltä Twitterissä, mitä he katuvat elämässään eniten. Tässä ovat kyselyn tulokset.

Poikaansa aikuisuuteen luotsannut Emma Freud joutui pojan muuttaessa kotoa pohtimaan, miten lasta voisi parhaiten luotsata kohti tulevaa – mieluiten niin, ettei hän koskaan tekisi päätöksiä, joita joutuu myöhemmin katumaan.

Freud päätti kysyä ihmisiltä Twitterissä, mitä he katuvat elämässään eniten. Hän sai satoja vastauksia. Tuloksista Freud kirjoitti The Guardian -lehteen.

Osa vastauksista oli kepeitä – joku esimerkiksi katui syvästi sitä, että oli oksentanut appiukkonsa käteen – mutta moni vastaus oli hyvin syvällinen ja kipeä.

– Paljastui, että oikeat katumuksenaiheet liittyvät huonoihin valintoihin. Eivät pahoihin asioihin. joita ihmiselle tapahtuu, tai tapaan, jolla elämä on lyönyt ihmistä kasvoille: katumus on syvää surua jostakin, mitä teit, tai jostakin, mitä et tehnyt, Freud kuvaa.

Hän odotti saavansa vastaukseksi klassisen katumuksenaiheen "tein liikaa töitä enkä viettänyt tarpeeksi aikaa lasteni kanssa", mutta toisin kävi.

Tällaisia asioita ihmiset katuivat

"En ollut äitini kanssa hänen viimeisinä hetkinään. Hän kuoli kaksi tuntia sen jälkeen, kun lähdin hänen luotaan, tämä ahdistaa minua vieläkin."

"En soittanut isälleni illalla ennen sitä päivää, kun hän sai kuolettavan sydänkohtauksen, koska olin laihtunut vain alle kilon enkä halunnut aiheuttaa hänelle pettymystä."

"Serkkuni soitti minulle jouluaattona ja minä todella hoputin keskusteluamme, koska kokkasin... Hän tappoi itsensä tapaninpäivänä."

"En pysynyt äitini vierellä loppuun asti. Minua pelotti ja minun piti mennä kotiin lasteni luo. Hän kuoli yön aikana. Pelkään ikuisesti, että häntä pelotti. Vaikeinta ei ollut tehdä päätöstä, vaan elää "mitä jos" -ajatusten kanssa sen jälkeen."

"En uskaltanut avata suutani, kun olin teini-ikäinen seksuaalisen hyväksikäytön uhri."

"En koskaan mennyt yliopistoon. Se teki minusta vähäosaisen koko elämäni ajaksi. En koskaan elänyt toteen täyttä potentiaaliani."

"Lopetin koulun 1980-luvulla enkä mennyt taidekouluun. Halusin työpaikan. Löysin työpaikan. Olen edelleen samassa työssä."

"Pelkäsin liikaa sitä, että epäonnistuisin asiassa, jota rakastan, joten minusta tuli menestynyt asiassa, johon minulla ei ole mitään intohimoa."

"En seurannut unelmaani siitä, että työskentelisin radiossa."

"En ottanut vastaan työpaikkaa Pariisissa."

"Kuuntelin isääni, kun hän sanoi, että ääneni on liian heikko, jotta minusta voisi tulla laulaja."

"En kertonut eräälle henkilölle, että rakastan häntä. Olen jo 20 vuotta myöhässä."

"Menin naimisiin ensimmäisen minua kosineen kanssa, koska luulin, ettei kukaan koskaan kosisi minua."

"Kadun sitä, että pelkäsin koko ajan."

"Kadun sitä, etten tullut kaapista aiemmin. Tuhlasin vuosia huolehtien asiasta."

"Pelkäsin liikaa, jotta olisin elänyt."

"Minulla kesti aivan liian kauan tajuta, että kaikki muutkin maailmassa ovat epätäydellisiä ja heittävät kaiken lonkalta – aivan kuten minäkin."

"Huolehdin liikaa siitä, mitä muut ajattelevat minusta – yritin pitää yllä heidän uskomuksiaan minusta, en omia uskomuksiani."

"Kadun sitä, etten aloittanut masennuslääkitystä 20 vuotta aiemmin."

Entä sinä – mitä itse kadut


Lähde: Theguardian.com 

***


Lue myös:

    Uusimmat