Ideapark rakennettiin rakennusluvan vastaisesti

Sekä liikemies Toivo Sukari että kunnanjohtaja Olli Viitasaari kiistävät, että rakennusvalvonta olisi tältä osin pettänyt.

- Siinä oli vain varastoa ja toimistoa, jotka muutettiin tilaa vievän kaupan neliöiksi. Tämä oli ihan normaali käytäntö. Lempäälässä kaikki sujui joustavasti, Sukari kehuu.

Kunnanjohtaja Viitasaari selittää asian toisin. Hänen mukaansa tuolloin katsottiin, että huonekalumyymälöiden "näyttelytilaa" ei laskettaisi myymäläneliöihin.

- Se oli silloin yleinen tulkinta. Tänä päivänä sitä ei varmasti enää hyväksyttäisi, Viitasaari myöntää.

Paperit järjestettiin kuntoon myöhemmin ja Ideapark sai rakennusluvan todellisille neliöille vasta puolitoista vuotta keskuksen avajaisten jälkeen. Välissä Ideapark oli saanut kokonsa mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön merkinnän maakuntakaavaan ja kunta oli laatinut uuden asemakaavan. Erikoisella lupa- ja kaavajärjestelyllä vältettiin Ideaparkin viivästyminen ja riski hankkeen takkuamisesta.

Ympäristökeskus valitti elintarvikemyymälästä

Pirkanmaan ympäristökeskus valitti Ideaparkin rakennustöiden loppuvaiheessa myös elintarvikemyymälätilan rajusta laajentamisesta.

Ympäristökeskus huomasi vuonna 2004 annetun poikkeamisluvan vasta hieman ennen keskuksen avajaisia ja yritti saada lupaa purettua.

Ympäristökeskuksen mukaan lisäys ei ollut asemakaavan mukainen eikä rakennustarkastaja olisi saanut antaa siihen lupaa. Korkein hallinto-oikeus ei kuitenkaan purkanut jo lainvoiman saanutta lupaa.