Uudet hyvinvointialueet aloittavat Suomessa reilun viikon kuluttua. Muutos on pitkään valmisteltu ja merkittävä.
Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sekä Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström summasivat Uutisaamussa, miten hyvinvointialueisiin siirtyminen näkyy kunnissa.
– Lyhyesti voisi sanoa, että aika iso osa kunnan budjetista siirtyy hyvinvointialueille, ja kunnista tulee niin sanottuja sivistys- ja elinvoimakuntia, kertoo Henrik Wikström.
Outi Mäkelä arvioi, että kunnilta poistuu sote-uudistuksen myötä noin puolet sekä niiden tehtävistä että budjetista.
– Käytännössä kunnille jää kuitenkin myös merkittäviä vastuualueita kuten varhaiskasvatus, sivistys, ympäristön rakentaminen ja elinvoimaisuus. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuden kysymyksiä Suomelle, joka on aina ollut kärkimaa esimerkiksi koulutuksessa, Mäkelä sanoo.
Jäljelle jäävien vastuualueiden myötä kunnilla on hänen mukaansa suuri vastuu siitä, millaiseksi Suomen tulevaisuus muodostuu.
Asiakas ei välttämättä edes huomaa muutosta
Mäkelä kertoo, että hyvinvointitalueisiin siirtyminen ei näy tavalliselle kansalaiselle välittömästi millään tavalla.
– Uskon, että suurimmassa osassa Suomen kuntia siirtymä menee asiakkaan näkökulmasta erittäin hyvin ja turvallisesti. Palvelut ja hoidot jatkuvat, Mäkelä sanoo.
Nurmijärvi on Mäkelän mukaan sote-uudistuksen kärkijoukoissa. Hän onkin luottavainen siirtymän sujumiseen hyvin asiakkaan näkökulmasta, mutta paljon epäselvää on silti edelleen.
– Meillä iso kysymys tulevaisuuden kannalta on se, miten voimme kilpailla samoista resursseista ja osaajista hyvinvointialueiden kanssa. Jatkossa kunnat ja hyvinvointialueet ovat entistä enemmän kilpailutilanteessa, Mäkelä sanoo.