Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alussa – tätä se tarkoittaa kunnissa

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sekä Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström summasivat Uutisaamussa, miten hyvinvointialueisiin siirtyminen näkyy kunnissa.

– Lyhyesti voisi sanoa, että aika iso osa kunnan budjetista siirtyy hyvinvointialueille, ja kunnista tulee niin sanottuja sivistys- ja elinvoimakuntia, kertoo Henrik Wikström.

Outi Mäkelä arvioi, että kunnilta poistuu sote-uudistuksen myötä noin puolet sekä niiden tehtävistä että budjetista.

– Käytännössä kunnille jää kuitenkin myös merkittäviä vastuualueita kuten varhaiskasvatus, sivistys, ympäristön rakentaminen ja elinvoimaisuus. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuuden kysymyksiä Suomelle, joka on aina ollut kärkimaa esimerkiksi koulutuksessa, Mäkelä sanoo.

Jäljelle jäävien vastuualueiden myötä kunnilla on hänen mukaansa suuri vastuu siitä, millaiseksi Suomen tulevaisuus muodostuu.

Asiakas ei välttämättä edes huomaa muutosta

Mäkelä kertoo, että hyvinvointitalueisiin siirtyminen ei näy tavalliselle kansalaiselle välittömästi millään tavalla.

– Uskon, että suurimmassa osassa Suomen kuntia siirtymä menee asiakkaan näkökulmasta erittäin hyvin ja turvallisesti. Palvelut ja hoidot jatkuvat, Mäkelä sanoo.

Nurmijärvi on Mäkelän mukaan sote-uudistuksen kärkijoukoissa. Hän onkin luottavainen siirtymän sujumiseen hyvin asiakkaan näkökulmasta, mutta paljon epäselvää on silti edelleen.

– Meillä iso kysymys tulevaisuuden kannalta on se, miten voimme kilpailla samoista resursseista ja osaajista hyvinvointialueiden kanssa. Jatkossa kunnat ja hyvinvointialueet ovat entistä enemmän kilpailutilanteessa, Mäkelä sanoo.

Ruuhkautuneiden päivystysten suurin haaste on puuttuvat käsiparit

Kuntapäättäjät pohtivat Uutisaamussa myös ratkaisuja etenkin Uudellamaalla ja Tampereella ruuhkautuneisiin päivystyksiin. Wickströmin mukaan kuntapäättäjien on syytä katsoa tilanteessa peiliin, mutta toisaalta suuntaamaan katseensa myös tulevaan.

– Ruuhkat eivät ole muodostuneet vain tämän vuoden aikana, vaan tässä on ollut meneillään pidempi kehitys, Wickström sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystysruuhkan purkamisen mahdollisista ratkaisuista on keskusteltu muiden alueen hyvinvointialueiden kanssa.

– Ongelma on kuitenkin käsiparit eli meillä on suuri pula sote-henkilöstöstä, ja se vaikuttaa tähän kokonaisuuteen, Wickström sanoo.

Useissa kunnissa työvoimapulaa on myös muilla aloilla, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.

– Kyllä meillä työvoimapula on niin suuri etenkin Etelä-Suomen alueella, että joudumme asiaa kovasti pohtimaan. Uskon esimerkiksi sote-puolella siihen, että työvoiman saaminen myös ulkomailta on todella tärkeää, sanoo Mäkelä.

Hän huomauttaa, että henkilöstön saatavuus on huomioitava myös siinä vaiheessa, kun palveluita mitoitetaan.

– Ennen kuin lähdetään tekemään mitoitusten muutoksia, meidän pitää turvata se, että meillä on riittävästi osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa.  

Wickströmin mukaan myös työnjaosta on keskusteltava tarkemmin. Samalla hän toivoo, että työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetään kaikilla hyvinvointialueilla entistä enemmän huomiota.

– Meidän täytyy lähteä rohkeasti uudistamaan myös sitä, että kaikista hyvinvointialueista tulisi mahdollisimman hyviä työnantajia.