Hybridioperaatioiden kirjo huolettaa valmiuslain päivitystä kaipaavaa Niinistöä

Hänen mielestään kyse on siitä, kykeneekö Suomi nykyisellä valmiuslailla vastaamaan ylipäätään hybridi-ilmiöihin, olivat ne mitä tahansa. Niinistö kommentoi asiaa toimittajatapaamisessa perjantaina.

–  Vaikeus on, että oikeastaan kukaan ei tiedä, mitä kaikkea hybridin puitteissa vielä keksitään. Tämä on minusta valmiuslain keskeinen tarkastelutarve ja provosoitu maahanmuutto saattaa olla eräs alaotsake.

Keskeinen kysymys presidentin mielestä on myös, miten määritellään millainen arvaamaton hybridinomainen toiminta on niin vakavaa, että se laukaisisi poikkeuksellisten toimien ja säännösten tarpeen.

Pessimismiä jännitteissä

Niinistö aloitti tilaisuuden kommentoimalla kireää maailmanpoliittista tilannetta.

Venäjä on keskittänyt joukkoja Ukrainan rajoille ja vaatinut kahden kuukauden ajan länneltä turvatakuita, muun muassa Naton laajenemisen pysähtymistä.

Presidentti kuvaili jännitteen mahdollista purkamista pessimistiseen sävyyn. Hän arvioi, että mahdollinen ratkaisu voisi olla Ukrainan konfliktia koskevan Minskin sopimuksen edistäminen sekä Venäjän vaatimuslistaan vastaaminen esimerkiksi asevalvonnan jatkamisella. Hän ei kuitenkaan sanonut pitävänsä "välttämättä todennäköisenä", että ratkaisu löytyisi.

–  Aika monet näyttävät enteilevän suurta sotimista. Toinen mahdollisuus on se, että jännitteet sen kuin kasvavat, vaikkei sodittaisi, hän sanoi.

Jännitteiden kasvu tarkoittaisi Niinistön mukaan esimerkiksi energian kytkeytymistä mukaan asiaan sekä sotavoimien läsnäoloa.

–  Edelleen meidän täytyy toivomme panna siihen, että näissä neuvotteluissa päästään eteenpäin.

"Spekulatiiviset gallupit suosittuja"

Tilaisuuden aikana Niinistöltä kysyttiin myös Nato-jäsenyydestä järjestetyistä gallupeista.

Tällä viikolla Uutissuomalainen on kertonut teettämänsä kyselyn pohjalta, että vajaa puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä jollain aikavälillä. Välittömästi jäsenhakemuksen tekisi tosin alle joka viides vastaaja.

Niinistö totesi, että nyt on kovin suosittua tehdä spekulatiivisia gallupeja. Hän viittasi erikseen kyselyihin, joissa vastaus on sidottu Ruotsin ratkaisuun tai valtiojohdon mielipiteisiin.

–  Kyllä minusta olisi selkeintä vaan tyytyä nyt kysymään, jos näitä halutaan tehdä, että kannatatteko te vai ette, Niinistö sanoi.

Niinistö myös toisti aiemman kantaansa siitä, että ennen liittymispäätöstä pitäisi selvittää kansan mielipide asiasta. Niinistön mukaan on yhteiskuntarauhan kannalta erittäin tärkeää, että tällainen "äärimmäisen suuren luokan kysymys" nauttii legitiimisyyttä.

–  Minua vähän vieroksuttaa se, että sanotaan, ettei kansa tällaisista asioista ymmärrä, vaan että se pitää jättää kansan valitsemien edustajien ratkaistavaksi. Niinhän se jäisikin joka tapauksessa ja mahdollisesti kahden kolmasosan enemmistöä vaadittaisiin eduskunnassa, Niinistö sanoi.