Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että valmiuslain uudistamisen tarve ei ole pääasiassa maahanmuuttokysymys, vaikka se siihen nyt virinneessä keskustelussa helposti yhdistetään.
Hänen mielestään kyse on siitä, kykeneekö Suomi nykyisellä valmiuslailla vastaamaan ylipäätään hybridi-ilmiöihin, olivat ne mitä tahansa. Niinistö kommentoi asiaa toimittajatapaamisessa perjantaina.
– Vaikeus on, että oikeastaan kukaan ei tiedä, mitä kaikkea hybridin puitteissa vielä keksitään. Tämä on minusta valmiuslain keskeinen tarkastelutarve ja provosoitu maahanmuutto saattaa olla eräs alaotsake.
Keskeinen kysymys presidentin mielestä on myös, miten määritellään millainen arvaamaton hybridinomainen toiminta on niin vakavaa, että se laukaisisi poikkeuksellisten toimien ja säännösten tarpeen.
Pessimismiä jännitteissä
Niinistö aloitti tilaisuuden kommentoimalla kireää maailmanpoliittista tilannetta.
Venäjä on keskittänyt joukkoja Ukrainan rajoille ja vaatinut kahden kuukauden ajan länneltä turvatakuita, muun muassa Naton laajenemisen pysähtymistä.
Presidentti kuvaili jännitteen mahdollista purkamista pessimistiseen sävyyn. Hän arvioi, että mahdollinen ratkaisu voisi olla Ukrainan konfliktia koskevan Minskin sopimuksen edistäminen sekä Venäjän vaatimuslistaan vastaaminen esimerkiksi asevalvonnan jatkamisella. Hän ei kuitenkaan sanonut pitävänsä "välttämättä todennäköisenä", että ratkaisu löytyisi.
– Aika monet näyttävät enteilevän suurta sotimista. Toinen mahdollisuus on se, että jännitteet sen kuin kasvavat, vaikkei sodittaisi, hän sanoi.