Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri testasi henkilökuntaansa koronaviruksen vasta-aineiden varalta. 1285 työntekijän joukosta 8,6 prosentilla todettiin vasta-aineita verestä, mutta infektioylilääkärin mukaan luvussa voi olla mukana myös vääriä positiivisia tuloksia.
HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi sairaanhoitopiirin tiedotustilaisuudessa, että testaukseen osallistuneiden työntekijöiden joukosta löydettiin sangen vähän koronaviruksen sairastaneita henkilöitä.
– Suojaustoimet, joita olemme suositelleet henkilökunnalle ovat olleet ilmeisen riittäviä ja suojaimia on käytetty oikein, Järvinen toteaa.
Positiivisen vasta-ainetestin antaneet joutuvat yhä suojautumaan
Testaus suoritettiin työntekijöille, jotka työskentelivät mahdollisesti koronaviruspotilaiden kanssa tai joiden yksikön henkilökunnassa oli esiintynyt koronavirustartuntoja. Vertailuryhmäksi valittiin yksiköitä, joissa ei tiettävästi ollut henkilökunnan tartuntoja tai hoidettu koronaviruspotilaita.
Yhteensä vapaaehtoista testausta tarjottiin 1600 työntekijälle, ja siihen tarttui 1285 HUSin henkilökuntaan kuuluvaa. Positiivisia vasta-ainetestejä joukosta löytyi 111, eli 8,6 prosentilla testatuista työntekijöistä oli koronan vasta-aineita veressään. Järvisen mukaan tässä luvussa voi olla mukana myös vääriä positiivisia tuloksia.
– Positiiviset tulokset menevät vielä virhemarginaalin sisään. Vasta-ainetestejä voidaan käyttää ainoastaan sen toteamiseen, kuinka laajasti tautia on esiintynyt tietyn ryhmän sisällä, mutta testien muu tulkinta on vaikeaa.
Positiivisen testituloksen saaneista 62 prosenttia oli ilmoittanut aiemmin, ettei heillä ollut hengitystieinfektion oireita, 23 prosenttia taas ilmoitti kärsineensä sellaisista. 15 prosentilla positiivisen vasta-ainetestin saaneista oli todettu aiemmin koronavirustartunta PCR-testillä.
Järvisen mukaan positiivisen vasta-ainetestin antaneet työntekijät joutuvat silti suojautumaan normaalisti töissä, eikä positiivinen testitulos välttämättä tarjoa henkilölle immuniteettia tautia vastaan.