Kasvipohjaiset maidon ja lihan vaihtoehdot ovat pääosin turvallisia, mutta niihin liittyy myös eläinperäisistä tuotteista poikkeavia riskejä, tiedottaa Ruokavirasto.
Kasvipohjaisten juomien ja lihankorvikkeiden suosio on kasvanut, mutta samalla niiden turvallisuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Ruokaviraston ja VTT:n tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan huomiota kannattaa kiinnittää etenkin homemyrkkyihin, tiettyihin metalleihin ja itiöitä muodostaviin bakteereihin.
Kasvipohjaisten tuotteiden riskit riippuvat pitkälti käytetyistä raaka-aineista. Esimerkiksi riisipohjaisissa juomissa on havaittu epäorgaanista arseenia, minkä vuoksi niille on EU:ssa asetettu enimmäispitoisuudet. Joistakin tuotteista on löytynyt myös kohonneita alumiinin, nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuuksia. Ruokavirasto muistuttaa, että tutkimustietoa on kuitenkin vielä rajallisesti.
Lue myös: Tiesitkö? Näinkin pieni asia voi ratkaista, mitä ostat ruokakaupasta
Homemyrkyistä kaivataan lisää tietoa
Tutkimuksissa kasvipohjaisista tuotteista on löydetty myös erilaisia homemyrkkyjä eli mykotoksiineja. Erityisesti niin sanotuista uusista tai nousevista mykotoksiineista tiedetään vielä vähän, eikä niitä seurata ja säännellä yhtä kattavasti kuin tunnetumpia homemyrkkyjä.
– Kasvipohjaisten tuotteiden käytön lisääntyessä myös altistuminen joillekin uusille mykotoksiineille voi kasvaa. Siksi niiden esiintymistä ja mahdollisia terveysvaikutuksia on tärkeää tutkia lisää, Ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomi toteaa tiedotteessa.
Kasvijuomissa haitallisia mikrobeja tavataan tehokkaan lämpökäsittelyn ansiosta vain harvoin. Kasvipohjaisissa lihan vaihtoehdoissa on sen sijaan havaittu tutkimuksissa muun muassa listeria-, salmonella- ja Clostridium-suvun bakteereja. Ruokaviraston mukaan näiden tuotteiden riskit liittyvät erityisesti raaka-aineisiin,
valmistusprosesseihin, säilytykseen ja mahdolliseen jälkikontaminaatioon.
Ruokavirasto korostaa, että markkinoilla olevat kasvipohjaiset tuotteet ovat pääosin turvallisia. Niiden kulutuksen yleistyessä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta ja seurantaa uudenlaisista riskeistä.
