Euroopassa nähtiin viime vuonna tuhkarokkoepidemia. Tautitapaukset kasvoivat Euroopassa 400 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Suomeenkin epidemia heijastui hieman kasvaneina tartuntamäärinä.
Lisääntyvät tuhkarokkotapaukset saattaisivat tuoda Suomeen alueellisen epidemian.
Viime vuonna Euroopassa tuhkarokkoon sairastui yli 21 000 henkilöä, käy ilmi WHO:n julkistamasta tiedotteesta. Eniten sairastuttiin Romaniassa, Ukrainassa ja Italiassa. Kaikkiaan sairastuneista 35 kuoli vakavan taudin seurauksena.
THL:n erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan Euroopan epidemia ei sinänsä ole poikkeuksellinen. Vuonna 2011 nähtiin viimeksi erittäin suuri tuhkarokkoepidemia, jolloin pelkästään EU ja ETA -maiden sisällä tautiin sairastui 30 000 henkilöä.
Mikä tuhkarokko on?
Aikoinaan tappava tuhkarokko on tullut harvinaiseksi Suomessa sen jälkeen, kun vuonna 1982 pieniä lapsia alettiin rokottaa kahdella MPR-rokoteannoksella 14-18kk ja 6 vuoden iässä.
Taudin yleisimpiin oireisiin kuuluvat korkea kuume, yskä ja nuha. Neljä päivää oireiden alkamisesta sairastunut saa ihottuman, joka on tuhkarokolle ominainen. Tauti kestää noin viikon ja voi altistaa myös jälkitaudeille, kuten korvatulehdukselle tai keuhkokuumeelle.
– Tuhkarokolle on hyvin tavanomaista, että kun tarpeeksi rokottamattomia tai taudin sairastamattomia on väestössä tarpeeksi paljon, epidemioita syntyy. Euroopan viimeisin epidemia lähti liikkeelle Romaniasta, jossa iso osa väestöstä on rokottamattomia, Kontio kertoo.
WHO pitää rokottamista tärkeänä keinona taistelussa tautia vastaan. Suuri rokottamattomien määrä Euroopassa onkin syy nyt voimakkaasti leviävälle taudille. Syitä paikoittain huonoon rokotekattavuuteen mantereella on monia.
– Osa väestöstä voi olla rokottamatonta siksi, että rokotusohjelma on aloitettu myöhemmin tai se ei ole ollut yhtä kattava kuin esimerkiksi Suomessa, joten kaikki eivät ole suojattuja taudilta. Myös rokotevastaisuus ja muuttoliikenne vaikuttavat, nämä yhdessä vaikuttavat siihen, miksi tuhkarokolle alttiita esiintyy väestössä paljon, Kontio summaa.
2:07
Suomessa kattavuus on hyvä, mutta alueellinen epidemia on mahdollinen
Suomessakin todettiin tuhkarokkoa vuonna 2017 kaikkiaan 11 tapausta. Heistä kaikkien tartunta johtui ulkomailta tuodusta taudista. Koko maassa tuhkarokon rokotekattavuus on noin 95 prosenttia, mikä riittää estämään taudin leviämisen.
THL:n näkökulmasta Euroopan epidemia on huolestuttava, sillä se mahdollistaa paikallisen epidemian myös Suomessa. Esimerkiksi Pohjanmaalla on kuntia, joissa rokotuskattavuus jää 70 prosenttiin. Mikäli tuhkarokkoon sairastunut vierailisi alueella, se voisi sairastuttaa muita.
– Tuhkarokko on tauti, joka leviää erittäin herkästi, joten rokottamattomat siihen kyllä sairastuvat. Rokotetut ja aiemmin taudin sairastaneet ovat aikuisenakin suojassa taudin vakavalta muodolta, joten maan laajuiseksi epidemiaksi alueellinen epidemia tuskin leviäisi.
THL pitää tärkeänä, että rokotteiden tärkeys ymmärrettäisiin kansalaisten keskuudessa.
– Me haluamme huolehtia siitä, että rokotekattavuus pysyy tarpeeksi korkeana koko maassa ja saada ihmiset ymmärtämään, miksi rokottaminen on tärkeää. Tuhkarokko ja sen jälkitaudit voivat olla vakavia, Euroopassa sairastuneista 40 prosenttia sai viime vuonna sairaalahoitoa sen vuoksi, Kontio lopettaa.