Hollantilaiset suuntaavat vaaliuurnille keskellä vaikeaa koronatilannetta – pääministeri Rutte tavoittelee jatkokautta

Alankomaita yli kymmenen vuotta johtanut Mark Rutte tavoittelee vaaleissa jatkokautta pääministerinä. Gallupien perusteella Rutten keskustaoikeistolainen VVD-puolue yltäisikin jälleen kerran vaalien suurimmaksi.

Koronapandemian aiheuttama kriisi ja siitä toipuminen on ollut näkyvin teema vaalien alla käydyissä keskusteluissa. Hiljattain Hollannissa koettiin rajuja mellakoita, kun öinen ulkonaliikkumiskielto otettiin käyttöön alkuvuodesta.

Rutten gallup-etumatka opposition äärioikeistolaiseen Geert Wildersiin ja tämän johtamaan vapauspuolueeseen on silti pitänyt pintansa.

Vaalitunnelma onkin ollut varsin erilainen kuin neljä vuotta sitten, jolloin oikeistopopulistien luoma haaste Rutten VVD:lle nähtiin paljon suurempana.

Koronavirus vei hapen muilta aiheilta

Vaalikampanjoiden jännitteen on arvioitu jopa lässähtäneen, koska huomio on keskittynyt pitkälti pandemian hallitsemiseen. Lisäksi voimassa olevat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet perinteistä kampanjointia julkisissa tiloissa.

Koronavirustilanne on Hollannissa edelleen huolestuttava. Reilun 17 miljoonan asukkaan maassa havaittiin maaliskuun alkupuolella keskimäärin nelisentuhatta uutta tartuntaa päivässä.

Koko pandemian aikana Hollannissa on ollut yli 16  000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

Pandemian alussa Rutten VVD-puolueen kannatus nousi selkeästi ja suosio on jotakuinkin säilynyt. 

Lue myös: Hollanti keskeyttää Astra Zenecan koronarokotteen käytön

Jopa vapauspuolueen Wilders on myöntänyt, että koronavirus vaikuttaa vieneen hapen näiden vaalien ympäriltä.

–  Nykyinen hallitus on melko suosittu nyt tai ainakin pääministeri on, mutta toisaalta kriisien aikaan ihmiset tapaavat tukemaan valtaa pitäviä, Wilders kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Koronan hallitsevuuden vuoksi vaalikeskusteluissa ei ole jäänyt yhtä paljon tilaa muille aiheille kuten maahanmuutolle.

Teflon-pääministeri väistelee kolhuja

Pitkään hallinnutta Ruttea on kutsuttu teflon-pääministeriksi, sillä niin sutjakkaasti hän on selviytynyt erilaisista kriiseistä ja kiitänyt pyörällään eteenpäin. 

Tammikuussa Rutten hallitus kaatui skandaaliin, joka oli syntynyt, kun maassa paljastui, että tuhansia vanhempia oli syytetty väärin perustein lastenhoitokustannuksiin tarkoitettujen tukien väärinkäytöstä.

Eron jälkeen Rutten hallitus jatkoi toimitusministeristönä, eikä kriisistä ole näyttänyt jääneen kohtalokasta kolhua pääministerin suosioon.

Neuvottelut hallituskoalitiosta edessä

Alankomaiden puoluekenttä on varsin sirpaleinen. Parlamentin edustajainhuoneen 150 paikasta kisaa yhteensä 37 eri puoluetta. 

Vaaleja seuraakin jälleen neuvottelut siitä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen. Tammikuussa kaatuneessa hallituksessa oli Rutten VVD-puolueen lisäksi konservatiiviset kristillisdemokraatit (CDA) ja kristillinen liitto (CU) sekä keskustavasemmistolainen D66-puolue.  

Toiveita koalitiohallitukseen pääsystä on nyt esimerkiksi vihreällä GroenLinks-puolueella, jota johtaa 34-vuotias Jesse Klaver. Vahvemman ilmastopolitiikan puolesta kampanjoiva Klaver on tunnettu muun muassa siitä, että hän muistuttaa ulkonäöltään Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta.

Korona-aika on kuitenkin syönyt vihreän puolueen kannatusta ja vienyt huomiota ilmastoasioilta. Klaver uskoo silti, että ilmastokysymykset houkuttelevat äänestäjiä uurnille.

Uutistoimisto AFP:lle Klaver sanoi, ettei halua mennä hallitukseen, joka keskittyisi nykytilanteen säilyttämiseen. Hän olisi kuitenkin valmis olemaan osa Rutten johtamaa koalitiota.

–  Haluaisin olla seuraavassa hallituksessa ja olen erittäin toiveikas, että niin käy tällä kertaa, Klaver sanoi AFP:lle.