Liittokanslerin kannatusluvut ovat humahtaneet yksinumeroisiin pohjalukemiin.
Koillis-Saksassa sijaitseva Mecklenburg-Etu-Pommeri on Saksan pienimpiä osavaltioita 1,5 miljoonalla asukkaallaan. Silti sen tämänpäiväisiä maapäivävaaleja seurataan historiallisella kiinnostuksella.
Myös 3,6 miljoonan asukkaan Berliinissä käydään tänään vaalit. Koska Berliini on samanaikaisesti kaupunki ja osavaltio, senaatinvaalien tuloksella nähdään olevan yhtä paljon poliittista painoarvoa kuin Mecklenburg-Etu-Pommerin vaaleilla.
Oikeistopopulistisen AfD:n voittokulun arvioidaan jatkuvan kummassakin osavaltiossa. Mecklenburg-Etu-Pommerista voi tulla Saksi-Anhaltin ja Thüringenin jälkeen jo kolmas osavaltio, jossa puolue nousee suurimmaksi ääniharavaksi.
Harva enää hätkähtää AfD:n viime vuosien kasvua. Sen sijaan huomio on kiinnittynyt siihen, kuinka nopeasti vielä äskettäin koko kansan puolueena pidetty kristillisdemokraattinen CDU on vajonnut kannatusmittauksissa. Hallitusvastuu liittovaltiotasolla painaa, mutta ennen kaikkea saksalaiset näyttävät kääntäneen selkänsä liittokansleri Friedrich Merzille.
Vain 16 kuukauden jälkeen Merzistä on tullut sodanjälkeisen Saksan epäsuosituin liittokansleri. Hänen henkilökohtainen kannatuksensa liikkuu valtakunnan tasolla enää 8–10 prosentissa. Mecklenburg-Etu-Pommerissa, josta on kotoisin myös CDU:n pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel, puolue uhkaa jopa jäädä kokonaan maapäivien ulkopuolelle.
Kansanpuolue on kutistunut kääpiöksi.
Kaksi viikkoa sitten käydyissä Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa CDU:n kannatus putosi alle puoleen aiemmasta ja jäi 17,2 prosenttiin. Siitä lähtien keskustelu kanslerin vaihtamisesta on voimistunut.
Äänekkäimmin Merzin eroa vaativat osin äärioikeistolainen AfD ja sen puheenjohtaja . Myös CDU:n sisällä moni uskoo, ettei Merz ole enää oikea henkilö johtamaan puoluetta seuraaviin liittopäivävaaleihin. Osa arvioi, ettei hän välttämättä pysy kanslerin tehtävässä edes jouluun asti.