Kun suojaamatonta seksiä harrastanut on pyytänyt päästä hiv-testiin, hoitaja on toisinaan muutaman kysymyksen jälkeen todennut, ettei hiv-testiä tarvita. Miksi ihmeessä?
– Meidän infektiolääkärimme ovat sitä mieltä, että aina kun henkilö haluaa, testi pitäisi tehdä. Terveydenhuollolla varmasti olisi syytä katsoa peiliin, ettei kovin tarkka haastattelu siitä, miksi haluaa päästä testiin, ehkä ole tarpeen, Hiv-tukikeskuksen toiminnanjohtaja Irma Pahlman sanoo.
– Lähtökohtaisesti jokaisella perusterveydenhuollon yksikössä pitäisi saada hiv-testi. Meillä Hiv-tukikeskuksessa testiin pääsee soittamalla neuvontapuhelimeen, jonka kautta annamme ajan toimipisteeseemme.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suosituksen mukaan hiv-testiin on oikeus ilman lääkärin arviointia. Testiin tulee päästä anonyymina ja sen tulee olla maksutonta.
– Tekemämme puhelinsoittokierroksen perusteella näyttäisi siltä, että Suomessa on edelleen vaikea päästä nimettömänä testiin, Pahlman harmittelee.
Terveydenhuollon ammattilaisen tulee kuitenkin selvittää, milloin mahdollinen tartunta on tullut.
– Testi näyttää vasta tietyn ajan kuluttua, onko tartuntaa tapahtunut. Ohjeistuksen mukaan vastaus on sataprosenttisen luotettava kolmen kuukauden kuluttua mahdollisesta tartunnasta.
Hiv ei näy päällepäin
Pahlman korostaa, että hiv-testi tulisi saada, vaikkei olisi todennäköisintä riskiryhmää.
– Me kaikki tiedämme, ettei hiv-positiivisuus näy päällepäin. Jokainen, joka on harrastanut suojaamatonta seksiä, on voinut saada tartunnan. Tietysti joissain väestöryhmissä tartuntariski on suurempi.
Suomessa todetaan tällä hetkellä vajaat 200 uutta hiv-tartuntaa vuosittain. Pahlmanin mukaan erityisesti ulkomaan matkat Thaimaalle, Venäjälle ja Viroon näyttävät tuovan tartuntoja Suomeen.
Hänen mielestään hiv-riskin ymmärtäminen on ihmiselle vaikeaa.
– Vaikka seksi on ollut hyvää, se voi silti olla ollut riskitilanne. Jos kumppania ei tunne kovin hyvin tai lainkaan, kukaan ei tiedä, kuuluuko hän riskiryhmään.