Hirsitalon peruskorjaus: kaivon puhdistus

Mistä maallikko voi tietää, että juomavesikaivo on puhdistuksen tarpeessa?

"Yleisimmät tavallisen vedenkuluttajan toteamat oireet ovat maku- tai hajuvirhe tai jopa bakteeripitoisen veden aiheuttama pahoinvointi", valottaa Eerola-yhtiöiden toimitusjohtaja Pasi Eerola. "Myös ruoste tai kellertävä väri kertovat siitä, että jossain on nyt vikaa." Yleisin vika on Eerolan mukaan liettyminen – lietettähän tulee järjestelmään maaperästä pikku hiljaa koko ajan. "Myös pieneläimistä aiheuttaa likaantumista. Suuri syy on myös pintavesien pääsy kaivoon joko vuotavista saumoista tai kansirakenteista."

Epäpuhtaudet pystytään poistamaan kunnollisella perushuollolla, joskin ajoittain joudutaan turvautumaan myös laajempaan huoltoon. Kaivo tyhjennetään, painepestään ja pohjalietteet poistetaan. Lisäksi saatetaan joutua tekemään suodatuksia, saumauksia ja kansistojen korjauksia. Jos kaivon epäillään tai tiedetään joutuneen bakteerien likaamaksi, se on aina syytä myös desinfioida varsinaisen huollon jälkeen.

Hirsitalon kaivossa oli ongelmana pintavesien pääsy kaivoon. Kaivonrenkaiden todettiin halkeilleen peräti viiden ylimmän renkaan kohdalla ja kannen olevan niin heikkokuntoisen, että vedet pääsivät valumaan sen kautta suoraan kaivoon. Kun kaivo vielä sijaitsi suorastaan pienessä montussa, sadevedet valuivat suoraan sen suuntaan. Korjaussuunnitelmassa päädyttiinkin vaihtamaan rikkinäiset renkaat ja kansisto sekä muotoilemaan kaivoa ympäröivä pintamaa uudelleen.

Pintavesien johtaminen pois kaivolta aiheuttaa usein kysymyksiä. "Ratkaisu on se, että ympäristön maat muokataan poispäin viettäviksi ja pintasaven alle, noin 20 cm syvyyteen asennetaan muovikelmu, jonka avulla pinnasta imeytyvä vesi saadaan johdettua kauemmas kaivosta", Eerola paljastaa. Hän kehottaa myös tarkastamaan kaivon lähellä kulkevat ojat, jotta ne varmasti ohittavat kaivon oikein.

Kaivo pitäisi puhdistaa 4–6 vuoden välein. Peruspuhdistus maksaa noin 400–600 euroa, harvemmin kyseeseen tuleva laajempi kunnostus ehkä yli 1000 euroa.

"Näillä keinoin kaivo pysyy käytännössä täysin puhtaana. Jos ongelmat johtuvat kuitenkin pohjavedestä, vaaditaan tietysti laajempia, alueellisia toimenpiteitä. Pelkällä kaivon puhdistamisella tilannetta ei voi parantaa", Eerola muistuttaa.

Myös pumppu on valittava huolellisesti kaivon mukaan. "Ensimmäiseksi on tarkastettava vedenottopaikka - onko se porakaivo, avokaivo, järvi tai joku muu", luettelee Watman/Pumppulohja Oy:n aluemyyntipäällikkö Marinka Rothsten. "Onko käytössä yksi- vai kolmivaihevirta - siis valo- vai voimavirta? Kaivosta tulee tietää tuotto, syvyys ja matka kaivolta talolle ja luonnollisesti veden tarve. Pumpun sähkökaapelin elintarvikekelpoisuus on myös muistettava ottaa huomioon."

Rothman suosittelee asentamaan porakaivoihin, joissa on uppopumppu, ruostumatonta terästä olevan kalvopaisunta-astian. "Sen tulisi olla avattava ja pestävä, sillä se helpottaa tuntuvasti sen huoltoa. Vesi pysyy myös raikkaampana. Kalvopaisunta-astian varauskyky on lisäksi huomattavasti suurempi kuin perinteisen painesäiliön."

Kun kaivo on valmis ja kaikki vesitekniset laitteet asennettu, on hyvä tarkistuttaa veden laatu. Se vaikuttaa paitsi käyttäjien terveyteen, myös laitteiden käyttöikään ja kestävyyteen.

(JKA 3.11.2006)