Kesällä tullut muutos tieliikennelakiin on johtanut vaarallisten pysäköintivirheiden lisääntymiseen.
Kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki on tuonut mukanaan lieveilmiön, josta olemme uutisoineet aiemminkin.
Lakiuudistus muutti pysäköintiä siten, että nyt ajoneuvon saa pysäköidä tien vasemmalle puolelle taajamien kaksisuuntaisillakin teillä. Katukuvassa tämä on näkynyt niin, että osalla tienvarteen pysäköidyistä autoista keula osoittaa viereisen kaistan ajosuuntaa vastaan.
Vaikka uudistus onkin helpottanut ajoneuvon pysäköintiä kaupungeissa, joissa parkkipaikat ovat monesti kortilla, on muutoksella myös kääntöpuolensa.
Lue myös: Vaarallinen väärinpysäköinti alkoi Helsingissä heti uuden lain ensimmäisenä aamuna – johtaa välittömään hinaukseen: "Todella huono uudistus"
Älä pysäköi alle viiden metrin päähän suojatiestä
Tieliikennelaki kieltää pysäköimisen liikenteen kulkusuunnassa alle viiden metrin etäisyydelle suojatiestä. Tämä on täysin yksiselitteistä.
Koska tarkoituksena on taata autoilijoille esteetön näkyvyys suojatielle, on suojatietä lähestyvän kuljettajan näkövinkkelistä katsottuna aivan se ja sama, näkyykö suojatien peittävästä autosta keula vai perä.
– Lain ajatus ei ole, että alle viiden metrin päähän suojatiestä pysäköivä ajoneuvo olisi niinkään vaarallinen kevyelle liikenteelle, vaan alle viiden metrin päähän pysäköimisestä aiheutuva näköeste kasvattaa riskiä, että ohi ajava ajoneuvoliikenne on kevyelle liikenteelle vaaraksi, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen kertoo yhtiön tiedotteessa.
– Siksi on huomattavan ongelmallista, että etäisyys on alkanut unohtua suomalaisilta uuden pysäköintioikeuden myötä, hän jatkaa.
2:46
Ilmiö näkyy tilastoissa
Pysäköintipalveluja tarjoavan EasyParkin mukaan liian lähelle suojatietä pysäköimisestä kirjoitettiin Helsingissä viime vuonna ennen lain uudistumista, eli tammikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, 2 310 parkkisakkoa.
Kesäkuun alun ja joulukuun lopun välillä vastaavia sakkoja kirjattiin 6 068. Ennen lakiuudistusta virhemaksuja kirjattiin keskimäärin 15 sakkoa per vuorokausi, lakiuudistuksen jälkeen 28 per vuorokausi.
Sakot ovat luonnollisesti vasta seuraus. Sakkojen yleistyminen kuvaa virhepysäköimisen tiuhenemista, mutta sakkojen määrä on jäävuorenhuippu virhepysäköintien määrästä. Pysäköintivirhemaksu on Suomessa paikkakuntakohtainen, tavanomaisesti 60–80 euroa.
Turussa jaettiin viime vuonna ennen uudistusta 732 kyseistä parkkisakkoa ja uudistuksen jälkeen 1 521. Keskimäärin per vuorokausi ensin neljä sakkoa ja sitten seitsemän sakkoa. Vantaalla keskiarvo pysyi samana, puolitoista sakkoa per vuorokausi.
– On syytä huomioida, että koronakriisi alkoi Suomessa viime maaliskuun puolivälissä, mikä vähensi autoilun määrää keskustoissa selkeästi. Se lähtökohtaisesti karsi sakkomäärää huhtikuusta eteenpäin, Kolehmainen toteaa.