USA/Iso-Britannia/Saksa 2011. Ohjaus: Joe Wright. Käsikirjoitus: Seth Lochhead, David Farr, Joe Penhall, Joe Wright. Tuottaja: Marty Adelstein, Leslie Holleran, Scott Nemes, Jane Frazer. Kuvaus: Alwin H. Kuchler. Leikkaus: Paul Tothill. Musiikki: Tom Rowlands, Ed Simons (Chemical Brothers). Pääosissa: Saoirse Ronan, Cate Blanchett, Eric Bana, Jason Flemyng, Tom Hollander, Olivia Williams. Kesto: 112 min.
Joe Wrightin ohjaamaa ja osin käsikirjoittamaa Hannaa (2011) on odotettu Suomeen ymmärrettävästä syystä: elokuvaa kuvattiin myös Kuusamon seudulla, mikä on aina omiaan lisäämään täkäläistä uteliaisuutta lopputulosta kohtaan.
Suomi-osuutta ei tarvitse pitkään odotella, sillä Wrightin toimintapläjäys alkaa juuri pohjoisilla kohtauksilla. Eric Banan esittämä ex-CIA-agentti on lumen keskellä koulinut tyttärestään Hannasta (Saoirse Ronan) täydellisen sotilaan tai oikeammin mestaritappajan.
Kun Hannalla on kylliksi ikää, on aika lähteä CIA-pomon Marissa Wieglerin (Cate Blanchett) kannoille. Myös noitamaisella Wieglerillä kätyreineen on vissi halu kohdata isä ja tytär.
Hanna on trilleri, joka ei arkaile sumeilematta lainailla suoraan Grimmin veljesten satumaailmasta. Viaton nimihenkilö muistuttaakin tynnyrissä kasvanutta tyttöä, joka ei monipuolisista taidoistaan huolimatta ymmärrä maailman monimutkaisuutta tai sen inhimillisiä yksityiskohtia.
Elokuvan Hanna on kummallinen ja hämmentävä tyylisekamelska, jota ei ainakaan Joe Wrightin kaltaiselta taiturilta olisi osannut odottaa. Wright, jonka viimeisimpiin näyttöihin lukeutuvat muun muassa ilahduttava Ylpeys & ennakkoluulo (2005) ja vangitseva Sovitus (2007), vaikuttaa olleen aivan pihalla elokuvan kuvausten aikana.
Vakavamielisen toiminnan lomaan on yritetty kylvää huumorin ja satiirin siemeniä, jotka eivät ole edesauttaneet yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamisessa. Se, mitä käteen jää, on uppo-outoa jos kohta myös yllätyksellistä. Kuriositeettina moinen fiilis on hetkellisesti ihan hupaisa. Muina hetkinä yleisvaikutelma on silti useimmiten vain tahattoman koominen.