"Hän työnsi minut pois ja sanoi, ettei ole aika" – ihmiset kertovat, miltä kuoleminen tuntuu

"Taloni ja sairaalan välillä aloin menettää tajuntani. Kaikessa, mitä näin, oli kellertävä vivahde..."

Miltä kuolema tuntuu? Näkeekö menehtyessään todella tunnelin, jonka päässä on valo?

Reddit-käyttäjiä pyydettiin paljastamaan kuolemakokemuksensa. Moni päättikin jakaa tarinan henkeään uhanneesta hetkestä.

Oli vakavassa auto-onnettomuudessa, menetti runsaasti verta ja oli tajuton kolme viikkoa

”Muistan tunteneeni oloni lämpöiseksi ja nähneeni erilaisia valoja. Olen aina uskonut, että kaikki johtui lääkityksestä ja siitä, että minua siirreltiin eri tavalla valaistuihin tiloihin, mutta olen avoin ehdotuksille, jotka eivät ole tästä maailmasta…”

Joutui 39 ampiaisen pistämäksi ja sai allergisen reaktion

”Taloni ja sairaalan välillä aloin menettää tajuntani. Kaikessa, mitä näin, oli kellertävä vivahde ja tunsin yllättäen oloni hyvin painavaksi ja väsyneeksi. Hengittämisestä tuli työlästä, mutten tavallaan välittänyt. Tuntui, kuin olisin vaipumassa uneen.

Tiedättekö vanhat televisiot? Kun sellaisen sammuttaa, ruudun valtaa musta väri ja valo kutistuu neulanpään kokoiseksi ennen katoamistaan? Näköni alkoi tehdä samaa.

Muistan, kun saavuimme sairaalaan, eikä henkilökunta edes alkanut kirjata minua sisään; minut heitettiin paareille ja minua alettiin työntää sisään. Kun minua vietiin, muistan sulkeneeni silmäni ja ajatelleeni ”No, mitä sitten tapahtuukaan…” 

Ja sitten ei ollut mitään. Kuin olisi nukahtanut silloin, kun on TODELLA uupunut. Tunsin oloni tavallaan rauhalliseksi enkä ajatellut oikeastaan mitään, ja ”valot vain sammuivat”. Muutama minuutti myöhemmin avasin silmäni, ja hyvin iso mies tuijotti minua, hymyili ja sanoi ”Huonoja uutisia, olosi on jo parin tunnin kuluttua ihan hyvä, et luultavasti voi luistaa koulusta huomenna”.

Hän oli oikeassa.”

Ystävä joutui moottoripyöräonnettomuuteen, kuoli ja elvytettiin kahdesti

”Ystäväni sanoi, että muistaa vain korviensa vaimenneen hyttysten ininän iiiiiii-äänestä täyteen hiljaisuuteen. Hänen näkökenttänsä oli valo, joka pieneni ja pieneni, kunnes se oli pelkkä piste. Hänestä ei tuntunut, että hän on olemassa. Hän ei osannut kuvata, miltä se tuntui, mutta se ei ollut mitään, mitä hän oli ennen kokenut; se oli todellista tyhjyyttä.”

Joutui autokolariin, paiskautui ikkunan läpi ja jäi puristuksiin kahden auton väliin

”Näin katumusten montaasin (todellinen klisee, tiedän), joka räjähti mieleni läpi. Se oli tavallaan käännekohta elämässäni.

Liu’uin tajuttomuuteen ja pois tajuttomuudesta ja kuulin, miten turmapaikka muuttuu aina vain kaoottisemmaksi, kun ensihoitohenkilökunta ja poliisit saapuvat. Sitten kaikki alkoi kuulostaa kaukaiselta ja minusta tuntui, että katoaisin. Silloin kaikki katumani asiat (aina siihen asti, etten käyttänyt turvavyötä tuona iltana) rysähtivät mieleeni. Niitä oli luultavasti satoja, mutta vain muutama jäi mieleeni. Sitten ”heräsin” ambulanssissa.”

Käytti alkoholia ja muita päihteitä kesähelteellä, lakkasi hengittämästä useita kertoja

"Muistan pimeyden kaikkialla paitsi siinä, missä seisoin. Kuin olisin seisonut laatoilla, joihin tulee valo vain, jos minä astun niille. Näin jotakin kauempana ja aloin kävellä sitä kohti (näin jälkikäteen ajateltuna oli vähän typerää kävellä valoa kohti, hah). Lopulta näin parhaan ystäväni, joka oli kuollut korokkeelle tiilien päällä.

Halasin häntä ja huusin hänelle, anoin lupaa saada jäädä hänen seuraansa. Hän työnsi minut hitaasti pois ja sanoi, että kaikki on ok, mutten voi jäädä, koska minun ”täytyy mennä takaisin, ei ole aika”. Valo hänen ympärillään pimeni.

Heräsin haukkoen henkeäni, yritin huutaa ystäväni nimeä. Aviomieheni ja ystäväni seisoivat vierelläni ravistaen minua, yrittäen saada minut hengittämään ja heräämään kunnolla.”

Sai alkoholimyrkytyksen 14-vuotiaana, kuoli kahden minuutin ajaksi

”Kokemukseni mukaan kuolleena oleminen on kuin nukkumista. Ei minkäänlaisia eroja. Ei flashbackeja, ei tuonpuoleista, jonka voisin muista… Se oli kuin nukkumista. Hyvin rauhallista.”

Ystävä kuoli ja elvytettiin useita kertoja sydänvian vuoksi

”Hän kertoi minulle muistavansa oikeasti pyörteen, mutta se oli ajatuksista muodostunut pyörre, mutta ymmärrykseni mukaan kokemus oli visuaalinen. On vaikeaa sanoa, näkikö hän pyörteen menettäessään tajuntaansa, vai silloin, kun hänen sydämensä oli pysähtyneenä.”

Sai sydänkohtauksen, mutta elvytettiin

”Lankoni kuoli sydänkohtaukseen, mutta hänet onnistuttiin elvyttämään, hän tosin oli hengityskoneessa. Kun vierailimme hänen luonaan teho-osastolla, hän suorastaan sekosi nähdessään minut. Hän teki eleitä, joilla ilmaisi pientä lasta, sekä ok-symbolia käsillään, osoitellen samalla minua. Hänen vaimonsa yritti rauhoittaa häntä, mutta hän ei suostunut rauhoittumaan.

Sinä päivänä olin saanut tietää olevani viidennellä viikolla raskaana, ja vain aviomieheni tiesi tästä. Olimme menettäneet poikamme synnynnäisen sairauden vuoksi seitsemän vuotta aiemmin, raskaus oli yllätys meidän iässämme (40 ja 52), ja minua pelotti, että poikamme tapaus toistuisi.

Ymmärsin, mitä lankoni yritti kertoa. Vauvalla olisi kaikki hyvin.

Kerroin ymmärtäväni häntä, ja hän rauhoittui heti. Muutamaa viikkoa myöhemmin lankoni tytär kysyi häneltä tapauksesta ja siitä, miten hän tiesi raskaudesta (josta olimme siihen mennessä kertoneet kaikille). Hän sanoi, että muisti kaiken, muttei halunnut kertoa, miten tiesi asiasta. Hän valitettavasti menehtyi seuraavaana päivänä, enkä koskaan saanut keskustella asiasta hänen kanssaan.

Vauva syntyi, hän on nyt terve ja iloinen teini-ikäinen.”

Tämän koiran karu tarina sai onnellisen lopun:

Koira hylättiin roskikseen kuolemaan – sattuma pelasti 1:41

Lähde: Reddit

Lue myös:

    Uusimmat