Hallitus on muuttanut vesihuoltolain uudistusta koskevaa lakiesitystään.
Asiasta kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) torstaina etäyhteydellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Uudistus tarkoittaa, että kunnat eivät saisi myydä omistustaan vesihuollosta jatkossa lainkaan. Aiemmassa esitysluonnoksessa olisi turvattu vain kuntien enemmistöosuus, ei täyttä julkista omistusta.
Essayahin mukaan aiempi luonnos oli lakityöryhmän valmistelema ja se olisi mahdollistanut kunnille vesihuoltolaitosten vähemmistöosuuksista luopumisen.
– Sen arvioitiin täyttävän eduskunnan tahtotilan, mutta turvaavan samalla kunnille perustuslain mukaisen kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran, Essayah perusteli aiempaa esitystä.
Maa- ja metsätalousministeriö päätyi muuttamaan esitystä kuultuaan oikeusoppineiden perustuslailliset arviot ja käytyään edellisen lausuntopalautteen läpi.
– On vahva poliittinen tahtotila, että kunnilla nykyisin oleva oikeus luopua vesihuollon omistuksestaan rajataan kokonaan pois. Tämä ratkaisu olisi huoltovarmuuden kannalta kestävin, Essayah sanoo nyt.
Hallituksen esitysluonnos sisältää myös muita tärkeitä uudistuksia, joilla edistetään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta, vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja niiden määräytymisen perusteiden läpinäkyvyyttä.
Esitys lähtee tänään uudelle lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväällä.
Taustalla kansalaisaloite
Lakiuudistuksen taustalla on Vesi on meidän -kansalaisaloite, jonka eduskunta hyväksyi syyskuussa 2021 yksimielisesti.
Eduskunta edellytti tuolloin, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.
Oppositio arvosteli aiempaa esitystä voimakkaasti siitä, että se voi jättää oven auki vesihuollon yksityistämiselle.
Suomen keskitetystä vesihuollosta valtaosa on kuntien omistuksessa.