Ministeri perusteli näkemystään talousluvuilla ja EU:n sotilaallisella vahvuudella.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset käyvät tällä hetkellä kovaa keskustelua transatlanttisen yhteistyön tulevaisuudesta.
– Euroopan turvallisuudessa on kuitenkin enemmän positiivisia merkkejä kuin negatiivisia merkkejä. Euroopalla on nimittäin kaikki mahdollisuudet nousta ja ryhdistäytyä ja ottaa vahvempi rooli puolustuksessa ja turvallisuudessa, Häkkänen sanoi 252. maanpuolustuskurssin avajaispuheessa Helsingin Ritarihuoneella.
Ministeri perusteli näkemystä sillä, että EU-maiden bruttokansantuote on kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän. Lisäksi EU-maat käyttävät jo nyt vuosittain puolustukseen 290 miljardia euroa.
– Venäjä käytti ennen hyökkäystään Ukrainaan alle 95 miljardia euroa, Häkkänen sanoi.
Puolustusministeri korosti myös EU:n sotilaallista vahvuutta.
– EU-mailla on yli 1,2 miljoonaa sotilasta, yli 4 000 taistelupanssarivaunua, yli 30 000 panssaroitua miehistön kuljetusvaunua, lähes 9 000 tykkiä tai raketinheitintä, yli 1 500 hävittäjää tai pommikonetta ja 1 300 merivoimien alusta, hän luetteli.
"Venäjä luo arvaamattoman tulevaisuuden"
Häkkänen korosti puheessaan EU:n yhteneväisyyden tärkeyttä.
– Tulevina vuosikymmeninä merkittävin tulevaisuusuhka on Venäjä. Venäjää tukevat yhä vahvemmin sen liittolaiset Iran, Pohjois-Korea ja taustalla myös Kiina.
Venäjän vaarallisuutta lisää ministerin mukaan maan talouden siirtyminen niin sanottuun sotatalouteen.
– Venäjän kasvanut kyky valmistaa puolustusmateriaalia, Venäjän maavoimien noin 700 000:n sotakokemusta omaavan sotilaan sekä maan arvaamattoman, pelkkään voimapolitiikkaan uskovan johdon toimintamalli luo arvaamattoman tulevaisuuden, Häkkänen sanoi.
Euroopan ja sotilasliitto Naton toimenpiteet Venäjän toiminnalle vastaamiseen ovat ministerin mukaan oikeassa suunnassa.
– Jos haluamme Euroopassa puolustaa arvojamme ja elämäntapaamme, on aloitettava uusi puolustuksen ja varautumisen aikakausi.
Suomen turvallisuuden vahvistaminen
Puolustusministerin mukaan Euroopan vallitsevassa tilanteessa Suomen kannalta on erityisen tärkeää keskittyä Ukrainan sodan jälkeiseen aikakauteen.
– Keskittyminen päivän polttaviin spekulaatioihin Ukrainan turvatakuista tai sodan päättymisestä on tärkeää, mutta näissäkin vaikeissa asioissa tulee nähdä turvallisuuden suurempi kuva ja pidempi kehityslinja.
Suomen turvallisuutta vahvistetaan Häkkäsen mukaan monilla eri keinoilla muun muassa materiaalisen suorituskyvyn vahvistamisella, pian käynnistyvällä Maavoimien uudistuksella sekä lainsäädäntöuudistuksilla, joilla vahvistetaan kokonaisturvallisuutta ja puolustusta.
Konkreettiseksi esimerkiksi Häkkänen nosti noin viikko sitten eduskuntaan tulleen lakialoitteen, jossa Puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi tulee Naton yhteinen puolustus.