Espanjalaisen Bilbaon nousu taantuneesta teollisuuskaupungista turistirysäksi on usein toisteltu tarina. Menestys ei kuitenkaan ollut vain Guggenheim-museon ansiota, sanovat asiantuntijat.
- Guggenheim oli valtaisa menestys, mutta se ei ollut pelkkä yksittäinen aloite vaan osa laajempaa urbaania elvytystä. Satamaa kehitettiin ja metro rakennettiin, kertaa Bilbaon Deusto-yliopiston edustaja Guillermo Dorronsoro kaupungin uudistamista 1990-luvulla.
Bilbaon Guggenheim avasi ovensa vuonna 1997, ja jo avajaisvuotenaan se toi alueelle noin 144 miljoonan euron tulot. Koko toiminta-ajan tuotoiksi viranomaiset laskevat yli kolme miljardia. Museo työllistää suoraan ja välillisesti viitisentuhatta ihmistä.
- Ihmiset eivät ymmärtäneet, että museo voisi olla talouden moottori, sanoo Guggenheimin tarinan kirjoittanut Inaki Esteban.
Eremitaasi tähyää Barcelonaan
Monet muut kaupungit ovat sittemmin yrittäneet jäljitellä Bilbaon mallia, vaihtelevalla menestyksellä. Myös pormestari Ibon Areso muistuttaa, että kaupungin nousu pitää nähdä laajemmassa yhteydessään.
- On kyse paljon enemmästä kuin vain museon avaamisesta. Bilbaon muutos olisi ollut mahdollinen ilman Guggenheimiakin. Mutta ilman sitä emme olisi tulleet niin tunnetuksi kansainvälisesti.
Museossa on käynyt yli 17 miljoonaa ihmistä.
Joulukuun alussa amerikkalainen Guggenheim-säätiö ilmoitti, että Bilbaon museon lisenssiä jatketaan 20 vuodella. Kausi on tuplasti pidempi kuin alun perin arveltiin. Pormestari Areso on syystäkin tyytyväinen.
- On ihme, että Guggenheim on täällä. Aikaisemmin tämä oli kuin kaatopaikka.
Guggenheim kaavailee yhä laajenemista Abu Dhabiin sekä Helsinkiin. Myös muut museobrändit ovat esimerkin innoittamina alkaneet suunnitella sivupisteiden perustamista. Ranskan Louvre on avannut museot Abu Dhabiin ja pohjoisranskalaiseen Lensiin, ja Pompidou-keskus aikoo avata näyttelytilan Espanjan Malagaan. Pietarin Eremitaasi suunnittelee laajentumista Barcelonaan.