Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit vaativat EU:lta tiukkaa metsälinjaa: "Eihän sitä puuta tyhjästä taiota"

Tunnettu ilmastoaktivisti Greta Thunberg julkaisi viikonloppuna videon, jossa hän vetosi EU-komissioon, että metsistä saatavaa biomassaa ei tulisi luokitella lainkaan kestäväksi lähteeksi uusiutuvalle energialle.

Suomen kannalta kiinnostavaa onkin, millä tavalla komissio päivittää ilmastopakettinsa yhteydessä uusiutuvan energian direktiiviä. Siihen sisältyvät kestävyyskriteerit määrittelevät sen, millaisista lähteistä saatu energia voidaan luokitella EU:ssa kestäväksi.

Energian kestävillä lähteillä on väliä, koska fossiilisista energialähteistä luovuttaessa tarvitaan muita tapoja tuottaa energiaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa esimerkiksi turve ja kivihiili ovat korvautumassa merkittäviltä osin metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla.

Greenpeace kiinnittää huomion kannusteisiin

Ympäristöjärjestö Greenpeacen EU-toimiston maatalous- ja metsäkampanjoitsija Sini Eräjää kertoo järjestön ajavan sitä, että metsistä pelkkää polttamista varten haettava puuaines jätettäisiin uusiutuvan energian kannusteiden ulkopuolelle.

–  Kyse ei ole sinänsä mistään kieltämisestä tai siitä, että kerrottaisiin, mitä saa tehdä ja mitä ei. Puhutaan siitä, mitä uusiutuvan energian kannusteilla halutaan ylipäätään tukea, Eräjää sanoo.

Eräjään mukaan metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttäminen energiaksi on edelleen järkevää, mutta puuta ei tulisi korjata pelkkää polttamista varten.

–  Kaikki sellainen puu, mikä ei ehkä ole metsäteollisuuden näkökulmasta sitä arvokasta ainespuuta, niin se on kuitenkin ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta ihan yhtä arvokasta hiili- ja elämänvarantoa siellä metsässä.

Eräjää huomauttaa, että koko EU:n tasolla puun energiakäyttö on kasvanut, eikä sitä ole katettu pelkästään metsäteollisuuden sivutuotteista saatavalla puulla.

– Eihän sitä puuta tyhjästä taiota, vaan jostain se käydään hakemassa.

MTK kaipaa perusteita 

Metsänomistajien etua ajava Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK näkee, että metsästä saatavalla bioaineksella on keskeinen rooli jatkossakin uusiutuvan energian kestävänä lähteenä. Tällaista bioainesta olisivat metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi esimerkiksi nuoresta metsästä saatavat harvennuspuut.

MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen haluaisi, että keskustelua käytäisiin nykyistä syvällisempien vaikutusarviointien pohjalta, joissa tarkasteltaisiin huolella energiamarkkinoiden tulevaa muutosta ja metsien kestävyyttä.

Hän peräänkuuluttaa perusteluja kestävyyskriteerien mahdolliselle tiukentamiselle. Hänen mukaansa osa metsäkeskustelussa käytetystä retoriikasta ei ole enää tätä päivää.

– Jossain vaiheessa puhuttiin siitä, pitäisikö kantojen energiakäyttöä säädösteitse hillitä, mutta markkina on käytännössä jo reagoinut niin, ettei kantoja enää juurikaan markkinaehtoisesti nosteta, Kainulainen sanoo.

Puun riittävyyttä arvioidaan tarkkaan

Kesäkuussa julkaistussa, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran osittain rahoittamassa selvityksessä todettiin, että bioraaka-aineen käyttökohteita pitää harkita entistä tarkemmin, koska ilmastotoimien myötä biomassan kysyntä saattaa jopa yli kaksinkertaistua nykyiseen verrattuna EU:ssa, eikä tarjonta tule riittämään kysynnän kasvun kattamiseen.

Selvityksessä kehotettiin ohjaamaan puuta ja muita bioraaka-aineita enemmän materiaalikäyttöön kuin energiantuotantoon.

MTK:n Kainulainen pohtii, että tämäntyyppisissä laskelmissa asiaa tarkastellaan hyvin laajalta tasolta, kuten koko Euroopan tasolta.

– Ne ovat ehkä enemmän keskustelua herättäviä avauksia kuin vakavamielisiä pohdintoja siitä, mihin puuta todella riittää, Kainulainen sanoo.

Kainulainen huomauttaa, että metsien käyttöä rajoittaa metsäteollisuuden rajallinen kapasiteetti. Metsäyhtiöt laskevat ja arvioivat tarkkaan puun riittävyyttä ennen päätöksiä esimerkiksi tuotantolaitosten rakentamisesta.

– Kapasiteetin rajallisuus tekee sen, että puuta ei pystytä markkinoille saattamaan ylen määrin.

Kainulainen lisää, että metsistä saatava puu hyödynnetään usein melko paikallisesti, koska raakapuun kuljettaminen määrättömän pitkiä matkoja ei ole kannattavaa.

Polttamisesta eteenpäin

Greenpeacen Eräjää toivoo, että energiakeskustelussa päästäisiin eteenpäin siitä ajatuksesta, että energiaa olisi tuotettava niin paljon polttamalla.

– Ei ole kyse siitä, että siirrytään fossiilisesta polttoaineesta johonkin toiseen polttoaineeseen, vaan kyllähän energiasektorilla tarvittaisiin vielä isompaa rakennemuutosta, Eräjää pohtii.

Puun käytön tukemisen sijaan Greenpeace panostaisi Euroopan tasolla tuuli- ja aurinkoenergian lisäämiseen sekä esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen tilaaman selvityksen mukaan energiapuun kysyntä kuitenkin kasvaa lähivuosina, koska polttoaineita tarvitaan Suomessa vielä pitkään kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotantoon, vaikka lämmön tuotannossa siirrytään pois polttamiseen perustuvista ratkaisuista.

Lue myös: Ville Niinistö tylyttää keskustan metsäpolitiikkaa: ”Vanhanaikaista luonnonvarapolitiikkaa”

Lue myös: Sunnuntai oli maailman mittaushistorian kuumin päivä Kaliforniassa – historiallinen lämpöaalto koettelee jopa Kuolemanlaaksoa