Pitkän kantaman iskut eivät ole enää supervaltojen yksinoikeus, puolustusviranomainen toteaa.
Puolustusliitto Naton jäsenvaltioilla on käytössään alle viisi prosenttia siitä ilmapuolustuksesta, joka tarvittaisiin täysimittaisen hyökkäyksen torjuntaan Keski- ja Itä-Euroopassa, kertoo brittilehti Financial Times (FT) lähteisiinsä vedoten.
Lehdelle vuodettu luku perustuu Naton omiin laskelmiin, joihin päädyttiin viime vuonna puolustusliiton puolustussuunnitelman tekemisen yhteydessä.
Euroopan ilmapuolustuksen heikosta tilasta ovat lehden mukaan kertoneet Financial Timesille useat lähteet, jotka ovat tutustuneet Naton puolustussuunnitelmaan.
Ilmapuolustuksen tärkeyttä painotettiin, kun Nato suunnitteli Itä-Euroopan puolustamista, sanoo kokenut Nato-diplomaatti lehdelle.
– Ja tällä hetkellä meillä ei ole sitä, diplomaatti totesi ilmapuolustuksesta FT:n mukaan.
Lukuisat Euroopan valtiot ajoivat alas puolustusbudjettejaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022 Euroopassa puheet uudelleenvarustautumisesta kiihtyivät.
Ukrainan sodassa ilmaiskuja on ohjusten ja pommien lisäksi tehty valtavia määriä myös erilaisilla lennokeilla. Pitkän kantaman iskut eivät ole enää supervaltojen yksinoikeus, länsimainen puolustusviranomainen totesi FT:lle.
Puolustuskaluston ostaminen on kuitenkin kallista ja valmistaminen hidasta. Ukrainan aseellisessa tukemisessa Yhdysvallat on kantanut päävastuun.
Lue myös: Bild: Ukraina käytti Patriot-ohjusta Venäjällä ja sai USA:lta ja Saksalta haukut
1:00
Suomi panostanut ilmapuolustukseen
Suomi on panostanut 2020-luvulla runsaasti ilmapuolustukseen.
Vielä lokakuussa 2022 Iltalehti uutisoi, ettei Suomella ole kykyä torjua ballistisia ohjuksia. Huhtikuussa 2023 Suomi kertoi hankkivansa Israelin Daavidin linko -järjestelmiä, jotka pystyvät torjumaan juuri ballistisia ohjuksia, joita Venäjäkin käyttää lähes joka yö pommittaessaan Ukrainaa.
Suomen ilmavoimien entisen komentajan, nykyisen kansanedustajan Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan myös Suomen historian kallein kauppa, F-35-monitoimihävittäjien hankinta on investointi ilmapuolustukseen.
Pelkkää ilmatorjuntaa käyttämällä Suomen ilmapuolustukseen kun jäisi "väistämättä valtavia aukkoja", Lindberg myöntää.
Kymmenien miljoonien hävittäjät suojelevat ilmatilaa, jos vastustaja lähettää lentokoneita ja risteilyohjuksia yllättäen muualle kuin sinne, missä ilmatorjuntaa on. Sinne kun ei millään ehditä siirtää esimerkiksi maitse kulkevaa ilmatorjuntakalustoa.
– Silloin sinne kannattaa lähettää se 15 kilometriä minuutissa lentävä hävittäjä, jossa on hyvät sensorit ja kymmeniä kilometrejä kantavia ilmataisteluohjuksia. Tähän vielä tiedustelu ja häirintä päälle, Lindberg sanoo.