Huippututkija ennustaa Euroopan hankkivan oman ydinasevarjon. Nyt hän kertoo MTV Uutisille, miten se tapahtuu.
Eurooppa todennäköisesti rakentaa itselleen omat ydinaseet, ennustaa Harvardin yliopiston Ukrainan historian professori Serhii Plokhy MTV Uutisille.
Plokhyn mukaan tälle on selvä tarve, sillä Eurooppa ei pysty uskottavasti puolustamaan elämäntapaansa, poliittista järjestelmäänsä ja vaurauttaan.
Samalla kun Yhdysvaltain ydinasevarjo on "alkanut vuotaa", on Venäjä muuttunut aggressiivisemmaksi.
– Jos diplomatian ja psykologian tasolla ei enää luoteta Yhdysvaltain tarjoamaan ydinasevarjoon, eivät ydinaseet enää käytännössä toimi. Tarvitaan siis toinen suoja, Plokhy sanoo.
Ratkaisu
Plokhyn ennusteessa Euroopassa jo olemassa olevien ydinaseiden hallintaa ei järjesteltäisi uudelleen. Sen sijaan rakennettaisiin uudet ydinaseet, joita hallitsisi useampi valtio.
– Se olisi todennäköisesti houkuttelevin vaihtoehto Euroopalle, jota kansalliset rajat jakavat niin vahvasti, hän sanoo.
Turvallisuuden vahvistaminen, muutenkin kuin ydinaseilla, helpottaisi myös kahta muuta Euroopan ongelmaa, eli hidasta talouskasvua ja teknologisessa kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan jalkoihin jäämistä, Plokhy sanoo.
– Näihin asioihin voidaan siis vastata samassa paketissa, hän jatkaa.
Lue myös: Suomi liittyy "pelotekartalle", josta Venäjä ei pidä sitten yhtään
Ukrainalainen Serhii Plokhy on Harvardin yliopiston Ukrainan historian professori, joka on kirjoittanut runsaasti turvallisuuspolitiikasta.
Jos Venäjä hyökkää
Sitten tullaankin eurooppalaiseen päätöksentekoon ja eri maiden poliittisten kantojen yhteensovittamisen vaikeuteen.
Euroopan mahdollisia ydinaseita ei voida altistaa Euroopan unionin nykyisen kaltaiselle päätöksenteolle, Plokhy toteaa.
– Voitko kuvitella tilanteen, jossa Venäjä hyökkää johonkin Euroopan maahan ja Euroopan unioni ryhtyy pohtimaan, käytetäänkö ydinaseita vai ei, Plokhy aloittaa.
– Puolen vuoden päästä tehdään päätös käyttää ydinasetta, mutta Ranskassa onkin vaalit ja todetaan, että Ranska arvostaa päätöstä, mutta se on poliittisesti mahdoton, hän jatkaa.
Tuonkaltainen tilanne olisi "eksistentiaalinen uhka" Euroopalle.
Euroopan oma ydinvarjo ja sille erikseen rakennettu nopeasti toimiva hallinto sen sijaan panisivat Plokhyn mukaan "Venäjän vähintään miettimään kahdesti" mahdollista hyökkäämistä.
Lue myös: Stubb ydinpelotteesta MTV:lle: "Olemme paremmassa paikassa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen"
Aloiteellisuus
Avain muutokseen on pienempien maaryhmien aloitteellisuus, professori Plokhy sanoo. Jos mitään ei päätetä ennen kuin se sopii kaikille, ei mitään todennäköisesti sovita.
– Euroopan on siis uudistuttava. Jo nyt on nähtävissä tietynlainen alueellistuminen Euroopassa. Unionin sisällä maaryhmät tekevät aloitteita ja näin viedään asioita eteenpäin, hän sanoo.
Euroopan uudistuminen turvallisuuspolitiikan kautta voisi olla liikkeellepaneva voima myös muun poliittisen päätöksenteon uudistamisessa, Plokhy visioi.
Turvallisuuspolitiikassa toimiviksi todettuja oppeja voitaisiin soveltaa sekä teknologiseen että taloudelliseen yhteistyöhön.
Suomi on jo mukana esimerkiksi Britannian johtamassa JEF-puolustusyhteistyössä ja Ranskan ydinasealoitteessa. Lisäksi kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on lisääntynyt merkittävästi.
Joka käänteessä Euroopassa on kuitenkin korostettu, ettei esimerkiksi Ranskan ydinasealoite korvaa Yhdysvaltain ydinasevarjoa tai puolustusliitto Naton rakenteita.
