EU-komissio julkaisi tänään ehdotuksensa ilmastolaiksi. Lain myötä EU sitoutuisi olemaan hiilineutraali vuonna 2050. Laki sitoisi kaikkia jäsenmaita. Elinkeinoelämä on kiitellyt lakiesitystä ja ympäristöjärjestöt ovat moittineet sitä. Suomen ympäristöministeri kiirehtii EU-komissiota määrittelemään vuoden 2030 ilmastotavoitteen kesään mennessä.
EU-komission puheenjohtaja tapasi ilmastoaktivisti Greta Thunbergin juuri ennen kuin komissio kokoontui päättämään ilmastolaista.
– Euroopan ilmastolaki siirtää lainsäädäntöön tavoitteemme vähentää kasvihuonekaasupäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä, totesi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa.
"Hienoa, että EU etenee samaan suuntaan kuin Suomi"
Suomi aikoo olla hiilineutraali jo aiemmin eli vuonna 2035.
– Suomella on vielä kunnianhimoisempi tavoite, mutta totta kai on hienoa, että EU menee samaan suuntaan. Mietitäänpä vaikka päästökauppajärjestelmää, joka ohjaa myös meidän ilmastopolitiikkaa. Se, että EU aikoo sitä kiristää, auttaa myös meidän omaa tavoitetta, huomauttaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.).
"En ole tyytyväinen 2030 tavoitteen aikataulutukseen"
Komission lakiesityksestä puuttuu vuoden 2030 ilmastotavoite. Suomi kiirehti eilen 11 muun jäsenmaan kanssa komissiota päättämään tavoitteesta kesään mennessä.
– En ole tyytyväinen aikataulutukseen 2030 osalta eli tarvittaisiin nopeammin päästövähennystavoitteet 2030 ja niiden pitäisi olla vähintään 55 prosenttia. jotta pysytään Pariisin ilmastosopimuksen tahdissa, muistuttaa Mikkonen.
"EU voisi miettiä oman ilmastopaneelin perustamista"
Lakiesitys antaisi EU-komissiolle mahdollisuuden tarkastella viiden vuoden välein ovatko yksittäisten jäsenmaiden ja EU:n ilmastotoimet riittäviä.
– On hyvä, että tarkastellaan ja vaaditaan jäsenmailta suunnitelmia. On myös tärkeää, että tavoitteet peilataan uusimpaan tieteelliseen tietoon, linjaa Mikkonen.
Mikkonen esittää EU-komissiolle tutkijoista koostuvan ilmastopaneelin perustamista Suomen mallin mukaisesti.
– Itse näkisin, että myös EU-tasolla voitaisiin miettiä tällaista ilmastopaneelin tyyppistä, riippumatonta elintä, joka olisi tukemassa ja seuraisi ja tekisi ehdotuksia. Suomessahan on tosi hyvä kokemus tästä kansallisesta ilmastopaneelista, joka toimii myös hallituksen ilmastopolitiikan sparraajana.
EK on tyytyväinen komission esitykseen
Elinkeinoelämä kiittelee EU:n ilmastolakiesitystä.
– Ollaan kyllä tosi tyytyväisiä komission ehdotukseen. Siinä lopullisesti naulataan 2050 ilmastoneutraaliustavoite EU:lle ja se tuo yrityksille ennakoitavuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Toki tämä tuo myös kilpailukykykuilua muihin maihin nähden, jos muut maat eivät etene samaa tahtia EU:n kanssa. Yhdessä kun toteutetaan näitä kunnianhimoisia tavoitteita, niin samalla tarvitaan myös kilpailukykyä suojaavia toimia, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Kati Ruhomäki.
Ympäristöjärjestöt vaativat tiukempia ilmastotavoitteita
Ympäristöjärjestöt pitävät EU:n ilmastotavoitteita riittämättöminä.
– Komission lakiesitys antaa suuntaa, mutta oli valitettavasti heikko vastaus ilmastohätätilaan eli tavoitteiden pitää olla linjassa ilmastotieteen kanssa. Tämän vuosikymmenen teot ratkaisevat ja tämä kiireellisyys ehdotuksesta puuttuu. Tavoitetasoa pitää korottaa roimasti, jotta se olisi ilmastotieteen mukainen eli EU:lle se tarkoittaisi vähintään 65 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, vaatii WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
EU:n ilmastolaista päätetään yhdessä neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken. Keskustelut ehdotuksesta alkavat jäsenmaiden kesken vielä tässä kuussa. Komissio esittelee ilmastolakiehdotuksensa ympäristöministereille huomenna 5.3.