Autolautta Estonian hylylle tutkimustarkoituksessa sukeltamisen salliva laki on hyväksytty eduskunnassa. Viranomaisten tutkimuksia varten tarkoitettu laki on väliaikainen, ja sen on määrä olla voimassa vuoden 2024 loppuun.
Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset ovat ilmoittaneet haluavansa tutkia hylyn kyljessä olevia repeämiä, joiden olemassaolo havaittiin vuonna 2019 kuvatussa ja viime syksynä julkaistussa videomateriaalissa.
Viranomaiset haluavat selvittää, mikä merkitys repeämillä oli aluksen uppoamiselle ja missä vaiheessa uppoamista ne ovat syntyneet.
Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen muuttamattomana. Sen on tarkoitus varmistaa, ettei tutkintatoimien laillisuudesta ole epäselvyyttä.
Mietinnössään eduskunnan lakivaliokunta huomauttaa, että Suomen Rajavartiolaitoksen on tärkeää saada etukäteen tieto hylyllä tehtävistä tutkinta- ja selvitystoimenpiteistä. Tätä ei kuitenkaan valiokunnan mukaan tarvinnut kirjata lakiin, vaan asia voidaan hoitaa virkateitse.
Lue myös: Estonialta pelastuneet olisivat kuulleet, jos rungon reikä olisi syntynyt ennen uppoamista – "Lähteehän siitä ihan kauhea ääni"
Tallinnasta Tukholmaan matkannut Estonia upposi vuonna 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä, joista suurin osa oli ruotsalaisia.
Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen ovat sittemmin liittyneet myös Tanska, Britannia, Latvia, Venäjä, Puola ja Liettua.
Huhuja liikkuu yhä
Viime vuoden syksyllä esitetyn tv-dokumentin mukaan Estonian hylyn kyljessä on kaksi repeämää, joista ei ole aiemmin raportoitu.
Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen. Huhut törmäyksestä toiseen alukseen tai räjähdyksestä ovat eläneet kuitenkin sitkeästi.
Göteborgin käräjäoikeus vapautti helmikuussa kaksi tv-dokumentin tekoon osallistunutta ruotsalaismiestä hautarauhan rikkomista koskevista syytteistä.