Tutkintakomission jäsenien kannanotto: Kommentoivat, miten Estonian kyljessä ammottava reikä on syntynyt

He olivat onnettomuuden jälkeen mukana Viron, Ruotsin ja Suomen hallitusten perustamassa kansainvälisessä tutkintakomissiossa. Jokaisesta maasta mukana oli kolme jäsentä.

Lue myös: Ensimmäisten ihmisten joukossa Estonian turmasta raportoinut toimittaja Kari Lumikero tiesi jo laivan kyljessä olevasta reiästä – "Vähän niin kuin vanha uutinen uudelleen lämmitettynä"

– Suomesta meitä oli puheenjohtajana (Kari) Lehtola, sitten oli Iivonen ja minä, Karppinen kertoo STT:lle puhelimitse.

"Reikä syntyi laivan iskeytyessä pohjaan"

Laivan kyljessä oleva reikä on Karppisen ja Iivosen mukaan tullut näkyviin, kun hylky on hitaasti liikkunut meren pohjalla. Heidän mukaansa hylyn rungossa on todennäköisesti lisää reikiä, joita voi tulla näkyviin ajan kuluessa ja laivanhylyn liikkuessa.

– Estonia upposi niin, että perä upposi ensin ja perä koski pohjaan. Laiva jäi pystyssä 45 asteen kulmassa kellumaan keula merenpinnan yläpuolella. Sitten kun se täyttyi, se keulakin lähti kaatumaan alaspäin.

Koko runko löi meren pohjaan, Karppinen sanoo ja jatkaa, että painavan matkustajalaivan kaatuessa ja iskeytyessä meren pohjaan "totta kai siinä syntyy vaurioita".

Lue lisää: Viron entinen valtakunnansyyttäjä: "Sukellusvene saattoi upottaa Estonian" – pitää mahdollisena, että Ruotsin viranomaiset valehtelivat Virolle

Iskeytyessään pohjaan laivan runko on heidän mukaansa notkahtanut, minkä seurauksena kyljen teräksinen laidoituslevy on repeytynyt.

Kannanotollaan Iivonen ja Karppinen haluavat tyrmätä tv-yhtiö Discoveryn viisiosaisessa dokumenttisarjassa esitettyä spekulointia reiän synnystä. Sarja esitetään Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssä.

Teräksen repeytymisestä kuuluu kova ääni

Estonialta pelastuneista ihmisistä kukaan ei ole kertonut kuulleensa laivan kyljen reiän syntymisestä aiheutuneita ääniä. Kannanoton mukaan ihmisiä pelastui laivan konehuoneen lisäksi myös sellaisista hyteistä, jotka ovat aivan reiän lähellä.

– Laitalevytys oli 8–10 millimetriä paksua terästä. Jos sellaista lähdetään repimään, lähteehän siitä ihan kauhea ääni, Karppinen toteaa.

Neljä metriä korkea reikä ulottuu Iivosen ja Karppisen mukaan autokannelta ainakin sen alla olleeseen hyttiosastoon. Heidän mukaansa Estonian järjestelmäkonemestari sekä muut konevalvomossa työskennelleet ja sieltä pelastuneet eivät ole kertoneet havainneensa laivan sisällä vettä muualla kuin autokannella.

Tutkintakomissio julkaisi Estonian onnettomuudesta loppuraportin vuonna 1997. Tietoja onnettomuudesta ja pelastuneista on julkaistu myös The Naval Architect -lehdessä vuosina 1998 ja 1999.

Estonian uppoamisessa vuonna 1994 kuoli 852 ihmistä ja pelastui 137.

Lue myös: MTV:n erikoishaastattelu: Kohutun Estonia-dokumentin ohjaaja puhuu nyt