"Vaikea arvioida", kestääkö Erdoğan suurmielenosoitukset, tutkija sanoo.
Istanbulin pormestarin Ekrem Imamoglun vangitseminen oli Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoğanilta "paniikkiratkaisu".
Näin arvioi ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta MTV Uutisille.
Viime viikon keskiviikon pidätyksestä alkaneisiin mielenosoitukset ovat kestäneet päiviä ja niihin on osallistunut satojatuhansia ihmisiä.
Kyse on Turkin suurimmista mielenosoituksista yli vuosikymmeneen.
Jo nyt on nähty, että itsevaltaisen presidentti Erdoğanin hallinto on valmis käyttämään "hyvin paljon voimaa" mielenosoittajia vastaan, Alaranta sanoo.
Sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa näkyy mielenosoituksissa pahoin pamputettuja ihmisiä. Vartalot ovat mustelmilla ja silmät tummentuneet.
Turkin sisäministeriön mukaan ainakin 1 133 ihmistä on otettu kiinni. Poliisi on pidättänyt myös ainakin kymmenen toimittajaa ja valokuvaajaa.
Panokset ja keinot ovat kovat, sillä Alarannan mukaan sekä Erdoğan että oppositio näkevät mielenosoitukset olemassaoloaan uhkaavana tapahtumana.
– Oppositiolle kyse on demokratian pelastamisesta. Erdoğan taas ajattelee, että tämä uhkaa hänen hallintonsa olemassaoloa, Alaranta sanoo.
– Tästä alkaa hyvin pitkä prosessi. Tullaan näkemään mielenosoituksia, joissa meno yltynee erittäin ikäväksi.
Kestääkö Erdoğanin hallinto?
– Hyvin vaikea ennakoida, Alaranta toteaa.
Istanbulin pormestari Ekrem Imamoglu valittiin Turkin opposition presidenttiehdokkaaksi sen jälkeen, kun hänet vangittiin.AFP / Lehtikuva
"Ahdistusta ja vihaa"
Alaranta povaa mielenosoitusten rinnalle uusia oikeusjuttuja, jotka todennäköisesti hyökkäävät opposition hallitsemia kaupunkeja vastaan. Erityisesti Erdoğan pyrkii nakertamaan opposition valtaa maan suurimmassa kaupungissa Istanbulissa.
53-vuotiaan Imamoglun vangitsemisen perusteena käytetyt todisteet vaikuttavat "erittäin poliittisilta", Alaranta katsoo.
Esitutkintamateriaalin nähneet turkkilaistoimittajat ovat kertoneet, että lähteiden lausunnoissa vilisee ilmauksia kuten "olen kuullut" ja "olen siinä käsityksessä".
Yrityksen puutteesta löyhät todisteet eivät johdu, sillä Erdoğanin hallinto on jo pitkään etsinyt syytä syrjäyttää suosittu pormestari.
Nyt Imamoglua syytetään rikollisorganisaation johtamisesta, lahjusten ottamisesta, kiristyksestä, henkilökohtaisten tietojen laittomasta tallentamista ja tarjousten vääristämisestä.
Myös 47 muuta ihmistä on vangittu oikeudenkäyntiä odottamaan.
Turkin hallitus pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan pormestarin vangitseminen ei ole poliittinen peliliike. Viranomaisten mukaan Turkin oikeusjärjestelmä on itsenäinen.
Mielenosoituksissa ei ole kyse vain Imamoglun vangitsemisesta, Alaranta muistuttaa.
– Tässä purkautuu ahdistusta ja vihaa monelta vuodelta. Taloudellinen ahdinko on laajaa, opiskelijat elävät köyhyysrajalla. Se vie kadulle.
Presidentti Erdoğanin pyrkimys on saada järjestelmä, jossa on vain nimellinen ja kesytetty oppositio, kuten Venäjällä, Alaranta sanoo.AOP
"Liikutaan sillä rajalla"
Mielenosoitusten järjestämisen lisäksi Turkin oppositio virittelee boikottilistoja Erdoğania lähellä olevia yrityksiä vastaan. Yliopistot voivat esittää lakkoja, samoin työntekijäliitot, Alaranta listaa.
Vaikka Erdoğan on johtanut Turkkia itsevaltaisesti ja käyttänyt toistuvasti kyseenalaisia keinoja, on maan vaalien arvioitu olevan varsin avoimet.
Nyt brittilehti Economist katsoo, että Turkki on lähellä tilannetta, josta ei ole enää paluuta: Alaston autoritäärisyys on korvaamassa demokratian.
Alaranta on samaa mieltä.
– Nyt liikutaan sillä rajalla. Erdoğanin pyrkimys on saada järjestelmä, jossa on vain nimellinen ja kesytetty oppositio, kuten Venäjällä.
– Hän haluaa vaaleilta pois niiden todellisen merkityksen. Oppositio ajattelee, että tämä on nyt vielä mahdollista estää.
Viime viikolla alkaneisiin mielenosoituksiin on osallistunut satojatuhansia ihmisiä.AFP / Lehtikuva
Oppositio teki Alarannan mukaan "erittäin fiksun vedon" avaamalla presidenttiehdokasäänestyksensä. Näin vaaleissa pystyivät äänestämään myös muut kuin puolueen jäsenet.
Imamoglua äänesti yhteensä lähes 15 miljoonaa, joista arviolta 13,5 miljoonaa ei kuulu puolueeseen.
Turkin seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2028. Turkin nykylainsäädännön mukaan Erdoğan ei saa vaaleihin osallistua, elleivät vaalit ole ennenaikaiset.
Erdoğan ei ole osoittanut halukkuutta luopua vallasta.
Turkissa onkin spekuloitu, olisiko oppositiopoliitikon pidätyksen tarkoitus aikaistaa vaaleja samalla kun vakavin haastaja siivotaan sivummalle, Alaranta kertoo.
Eurooppa "varovainen ja tarkkaileva"
Euroopan ja samalla Suomen reaktio mielenosoituksiin ja Imamoglun vangitsemeen on ollut "varovainen ja tarkkaileva".
Tämä johtuu suurelta osin mantereen yleisestä turvallisuustilanteesta. Eurooppa keskittyy Venäjän uhan patoamiseen.
– Saksa on todennut, ettei tämä tekee hyvää Euroopan ja Turkin suhteille. Euroopassa kuitenkin pohditaan, voitaisiinko Turkki saada mukaan Euroopan puolustusarkkitehtuuriin.
Alarannan mukaan Euroopassa ollaan ylioptimistisia sen suhteen, että Turkki olisi halukas liittymään Venäjän-vastaiseen rintamaan.
Turkki jatkanee tulevaisuudessakin tasapainoilua Euroopan ja Venäjän välillä, Alaranta katsoo.
Sekä Erdoğan että oppositio pitävät mielenosoituksia eksistentiaalisena kysymyksenä, tutkija arvioi.AFP / Lehtikuva
Oikaisu 25.3.2025 kello 5.06: Turkin seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2028, ei 2018.