Tuore elämäkerta paljastaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli väsynyt, masentunut ja menettänyt uskoaan politiikkaan, kun hän vetäytyi puolueen johdosta. Taustalla oli lyhyitä yöunia sekä avioliiton ulkopuoliseen lapseen liittyvää stressiä.
Jussi Halla-aho ilmoitti vuoden 2021 kesäkuussa yllättäen, ettei halua hakea puheenjohtajaksi enää kolmannelle kaudelle elokuun puoluekokouksessa.
Halla-aho kertoo väsymyksen aiheuttaneen masennusta ja masennuksen edelleen ruokkineen motivaatio-ongelmia ja synkkiä ajatuksia.
Halla-aho oli alkanut epäillä esimerkiksi, voiko maahanmuuton ongelmille tehdä mitään poliittisilla keinoilla.
– Sopeutumishaluttoman ja -kyvyttömän maahanmuuttajaväestön määrä oli nopeasti kasvanut niin suureksi, että vaikka perussuomalaiset olisivat saaneet yksin enemmistön eduskuntaan, olisi kyseenalaista, mitä kehitykselle oli enää tehtävissä millään päivänvaloa kestävillä ja oikeusvaltiossa kyseeseen tulevilla keinoilla, hän pohti elämäkerran mukaan.
Halla-aho epäili myös, voidaanko koskaan saada hallitusta, joka yrittäisi kaikin keinoin korjata ja estää maahanmuuton ongelmia.
– Jos pääsisimme hallitukseen, jossa kaikki muut osapuolet pyrkivät neliraajajarrutuksella sabotoimaan ja torjumaan kaikkia perussuomalaisten ajamia tiukennuksia maahanmuuttoon, lopputuloksena olisi vesitettyä politiikkaa, joka ei ratkaisisi ongelmia vaan ainoastaan söisi perussuomalaisten kannatusta, Halla-aho muistelee ajatelleensa.
Vaikka hän voisi hyötyä henkilökohtaisesti siitä, että viidennes äänestäjistä haluaa muutosta ja uskoo Halla-ahon kykyyn sitä tarjota, hän koki vaikeaksi ajatuksen tehdä politiikkaa "näön vuoksi ja viran puolesta".