Eeva eli vuosia väkivaltaisessa suhteessa – ”Hän tarkkaili ja vahti minua jatkuvasti”

Mies oli nyt jo eläkeikää lähestyvän Eevan ensimmäinen poikaystävä. Noin puolen vuoden seurustelun jälkeen miehessä alkoi ilmetä sairaalloisen mustasukkaisia piirteitä. Hän saattoi ruokaostoksilla vahtia, mihin Eeva katsoi ja naapurin moikkaamisesta postilaatikolla tuli sanomista.

Hän alkoi myös käyttäytymään väkivaltaisesti Eevaa kohtaan.

"Olin naiivi ja tyhmä"

Ensimmäinen lyönti tuli päin kasvoja. Eevan nenästä alkoi vuotaa verta. Syytä siihen, miksi mies ensimmäisen kerran löi, Eeva ei muista.

– Se oli sairaalloista mustasukkaisuutta, johon liittyi sekä henkistä että fyysistä pahoinpitelyä, hän  kertoo.

Eeva ajatteli silloin, että kunhan hän vain itse käyttäytyy kiltisti ja noudattaa miehen tahtoa, niin kyllä tämä rauhoittuu ja jättää pahoinpitelyt sikseen. Väkivaltaisuus kuitenkin jatkui.

– Olin niin naiivi ja tyhmä, kun ajattelin että minun vain tulee käyttäytyä niin kuin hän haluaa. En vain osannut lähteä suhteesta, vaikka olisi pitänyt.

– Olin nuori ja sinisilmäinen. Syytin itseäni enkä tajunnut, että minussa ei ole mitään vikaa.

Väkivalta tapahtui suhteessa vaivihkaa ulkopuolisten katseilta piilossa. Kuvituskuva. Lehtikuva

Eeva meni miehen kanssa ja naimisiin ja he saivat yhteisiä lapsia.

Hän kertoo pahoinpitelyjen vähentyneen, kun hän oli kotona lasten kanssa äitiysvapaillaan. Mies oli tyytyväinen siihen, että Eeva pysytteli kotona.

– Se oli suhteessamme parempaa aikaa. Sekin saattoi vaikuttaa siihen, että en osannut päättää suhdetta.

Henkinen väkivalta oli suhteessa kuitenkin jatkuvaa. Piinaamista, vahtimista ja alistamista. Sanallista vähättelyä, haukkumista ja syyttelyä.

– Hän tarkkaili ja vahti minua jatkuvasti. Hän syytti minua ja yritti saada minut tunnustamaan asioita, joita en ole tehnyt.

Anteeksipyyntöä ei koskaan herunut. Eeva pelkäsi jatkuvasti oman henkensä ja lastensa puolesta. Tulevaisuus pelotti.

Kenellekään ei voinut puhua

Eeva ei voinut puhua kenellekään siitä, mitä kotona oikeasti tapahtui. Kaikille muille mies näyttäytyi hyvänä tyyppinä. Hän myös uhkaili Eevaa pitämään suunsa kiinni asioiden todellisesta laidasta.

Suhteen loppuvaiheessa Eeva uskaltautui kertomaan asiasta joillekin sukulaisille. Tukea ja ymmärrystä ei kuitenkaan tullut.

– He olivat epäuskoisia ja sanoivat, että eihän se mies nyt sellainen ole.

– Se, ettei minua uskottu, tuntui aivan käsittämättömältä. En saanut tukea silloin, kun olisin sitä tarvinnut.

Olo oli loukattu. Eeva syytti asiasta myös itseään.

Parisuhdeväkivalta Suomessa

Väestöliiton kyselyjen mukaan viidesosassa parisuhteita nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua 15 vuotta täytettyään. THL:n mukaan 8 prosenttia kaikista parisuhteessa olevista naisista, eli noin 100 000, joutuu vuosittain parisuhdeväkivallan uhriksi.

Parisuhdeväkivallan uhreista naisia on noin 90 prosenttia ja miehiä 10 prosenttia.

Jos parisuhteessa on väkivaltaa, sillä on taipumus jatkua, uusiutua ja raaistua suhteen jatkuessa. Fyysistä väkivaltaa edeltää lähes poikkeuksetta henkinen väkivalta.

Lähde: Väestöliitto, THL

– Ajattelin, että mitäs en ollut aiemmin kertonut.

Jälkikäteen Eeva on kuitenkin ymmärtänyt, että hänen ei olisi pitänyt syyttää asiasta itseään.

Suhteen aikana Eeva sai eriasteisia vammoja. Mustelmia, kuhmuja, ruhjeita ja kuristamisjälkiä. Hiuksista repimistä ja seinää päin heittämistä.

Väkivaltaisuus tapahtui vaivihkaa. Perheen lapsetkaan eivät ymmärtäneet, mitä äidin ja isän välillä tapahtui. Pahoinpitelyt tapahtuivat kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen.

– Joskus joku lapsista kuuli ääniä ja tuli ihmettelemään, mitä tapahtuu. Mies vain rauhoitteli ja johdatti lapsen takaisin sänkyyn.

Eeva asui miehen kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kertoo olleensa lääkäriin yhteydessä lukuisia kertoja vammojen hoitamiseksi. Poliisiinkin hän otti yhteyttä, mutta asiat eivät edenneet mihinkään.

– Jotenkin tuli ilmi, että ei poliisi halua tutulle kaverille mitään hankaluuksia.

Tappouhkaus sai lähtemään

Tilanne kärjistyi lopullisesti silloin, kun Eeva palasi äitiyslomilta takaisin työelämään. Kaikki muuttui aiempaa pahemmaksi. Mies alkoi käydä fyysisesti kiinni myös julkisilla paikoilla.

– Hän teki sen mahdollisimman salaa. Hän saattoi puristaa minua kovaa, vaikka lähistöllä oli muita ihmisiä.

Viimeinen pisara oli eräs viikonloppu. Mies uhkasi tappavansa koko perheen. Hän jopa kuvaili muutamia vaihtoehtoja, miten toteuttaisi aikeensa.

– Hän sanoi, että en pysty sitä mitenkään estämään. Se oli aivan kauhea viikonloppu. Olin joka hetki pelon vallassa.

Maanantaina työpäivän jälkeen Eeva päätti toimia. Hän lähti lasten kanssa turvakotiin miehen ollessa iltavuorossa töissä. Kun turvakodista otettiin mieheen yhteyttä hän esitti olevansa hölmistynyt siitä, miksi perhe oli sinne mennyt.

Eeva haki avioeroa parinkymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen.

Eron jälkeen hän sai tietää miehen pettäneen häntä suhteen aikana lukuisia kertoja.

– Hän siis oli epäillyt ja syyttänyt minua sellaista, mitä hän itse teki.

Lasten takia ei kaduta

Väkivaltaisesta suhteesta yli pääseminen kesti monta vuotta. Tilannetta pahensi se, että mies ei halunnut tavata lapsiaan lainkaan, vaikka erotilanteessa oli tehty lasten tapaamissopimus.

– Hän ei halunnut lapsia tavata, koska se olisi tarkoittanut vapaa-aikaa minulle. Ja sitähän ei halunnut minulle suoda.

– Hän yritti varmaan kostaa sitä, että olin hakenut avioeroa. Tuskin hän tänä päivänäkään tajuaa sitä, että eniten hän teki siinä hallaa itselleen ja lapsille.

Eeva kertoo asian jääneen painamaan lapsia, kun he eivät eron jälkeen enää nähneet isäänsä. Nykyisin aikuiset lapset tapaavat isäänsä silloin tällöin.

– He ovat sanoneet tapaavansa isäänsä vain rahan takia. Ja nykyisin vaikuttaa varmaan sekin, että he haluavat omilla lapsillaan olevan toisenkin isoisän.

Eeva kertoo nykyään syyttävänsä itseään siitä, että hän jäi suhteeseen väkivaltaisen miehen kanssa.

– Toisaalta ajattelen, että en kadu, koska muutenhan minulla ei olisi näitä ihania lapsia ja lapsenlapsia.

*) nimi muutettu

Huomenta Suomen lähetyksessä puhuttiin toukokuussa 2015 lähisuhdeväkivallasta. Missä menee väkivallan raja? Entä mitä on seksuaalinen väkivalta?