USA, 2004. Ohjaus: Mike Nichols. Käsikirjoitus oman näytelmänsä pohjalta: Patrick Marber. Kuvaus: Stephen Goldblatt. Leikkaus: John Bloom, Antonia Van Drimmelen. Tuotanto: Mike Nichols, John Calley, Cary Brokaw. Pääosissa: Jude Law, Natalie Portman, Julia Roberts, Clive Owen. Kesto: 100 min.
Neljän ihmisen välille punoutuvasta mustasukkaisuuden, petoksen, valheiden ja viettelysten verkosta rakentuu kiehtova valtapeli, jossa intohimoa, seksiä ja vallankäyttöä erehdytään välillä luulemaan rakkaudeksi. Kaikki neljä keskeistä henkilöä ovat kauniita, itsekeskeisiä ja älykkäitä. Closerin maailmassa ihmissuhteita pyörittää valta, ja seksi on henkilöille valtataistelussa se kaikkein tehokkain ase. Ja ampua voi yhtä hyvin sanoilla kuin teoilla. Hyväksikäyttäjistä tulee uhreja ja päinvastoin, roolit vaihtuvat mutta julma leikki jatkuu. Se käyttää valtaa, joka kulloinkin on vallan kahvassa.
Patrick Marber on itse sovittanut menestysnäytelmänsä elokuvaksi ja tehnyt sen jäntevästi. Teatterimaisuus on elokuvassa tallella. Se kuuluu eritoten dialogissa, joka on suorasukaista ja teatterillista: henkilöt eivät puhu jäljitellen tavallisten ihmisten puhetta vaan ovat koko ajan oman elämänsä näyttelijöitä ja samalla sen tarkkailijoita. Ohjaaja Mike Nichols ei liikaa selittele hyppäyksiä ajasta ja paikasta toiseen vaan luottaa katsojan älyyn.
Jude Law ja Julia Roberts ovat elokuvan nimekkäimmät tähdet, mutta salaperäistä Alicea näyttelevä nuori Natalie Portman on lopulta kaikkein kiehtovin hahmo, joka naiiviutensa takaa oppii hallitsemaan parhaiten psykologisen sodankäynnin moninaiset koukerot. Tai sitten naiivius on ollut pelkkää teatterikosmetiikkaa. Myös Clive Owen värisyttää mukavana ja vakaana miehenä, joka myöhemmin osaa tehdä henkisestä sadismista suorastaan taidetta.
Elokuva ei ole toiminnallinen eikä väkivaltainen, seksikohtauksiinkin yleensä vain viitataan. Pinta on siistiä, mutta pinnan alus on emotionaalisesti raakaa toimintaa. Clive Owenin esittämä hahmo toteaa, että ihmiset erottaa eläimistä ainoastaan totuus; ja Closerin hahmoilta on matkan edetessä totuus unohtunut jonnekin hyvin kauas. Tuhotessaan toisiaan henkilöt tuhoavat myös oman sielunsa. Julmasta tarinasta on syntynyt hieno elokuvadraama.
Teksti: Minna Karila
Kuva: Columbia Tristar Nordisk Film Distributors