Lääkäritodistajien mukaan on epätodennäköistä, että Nils Gustafssonin vammoista olisi aiheutunut hänelle aivoruhje. Myös syytetylle vuonna 1960 tehdyn hypnoosikokeen tulokset kyseenalaistettiin. Puolustuksen kutsuma asiantuntijatodistaja ei kuitenkaan näe ristiriitaa syytetyn vammoissa ja muistamattomuudessa.
Tänään Bodominjärven kolmoismurhan käsittelyssä Espoon käräjäoikeudessa on kuultu lääkäritodistajia.
Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermalta kyseltiin hypnoosin käytöstä rikostutkintamenetelmänä.
Lauerman mukaan hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko joku syyllinen rikokseen. Lauerma kertoi myös, että ihminen voi menettää muistinsa, jos muistikuvat aiheuttavat syvää häpeää.
Hypnoosikoe ei ole valheenpaljastin
Syytetty Nils Gustafssonille tehtiin kesällä 1960 hypnoosikoe, jossa hän kertoi tarkkoja yksityiskohtia ulkopuolisesta murhaajasta, vaikkei hän ole muuten kyennyt kertomaan mitään. Hypnoosin lopussa Gustafssonille oli annettu käsky unohtaa hypnoosissa muistettu.
Gustafsson on kertonut oikeudessa, että muistikatkos alkoi nukkumaan mennessä ja jatkui 4-5 päivää sairaalassa heräämiseen saakka.
- Hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko henkilö syyllinen. Hypnoosia voidaan parhaiten käyttää esitutkinnassa auttamaan puolueettomien todistajien muistia. Silloinkin tarkoituksena on poliisitutkinnan ohjaaminen. Se ei ole valheenpaljastin, totesi Lauerma.
Lauerman mukaan Gustafssonin hypnoosikokeesta on vaikea tehdä päätelmiä ja on hyvin epätodennäköistä, että Gustafssonin kuvaus ulkopuolisesta murhaajasta on autenttinen.
Ylilääkärin mukaan esitutkintapöytäkirjaan liitetystä, aukikirjoitetusta hypnoosikokeesta ei voi päätellä sitä onko hypnoositila ollut todellinen vai ei. Hypnoosikertomuksen virheellisyys ei osoita Gustafssonia kuitenkaan syylliseksi.
- Jos Gustafsson on ollut uhri, on mahdollista, että hänelle on syntynyt tällainen unenomainen kehitelmä peittämään muistikatkosta.