Jos joutuisit tappeluun itseäsi vastaan, voittaisitko? Kysymys voi kuulostaa tyhmältä, mutta juuri siitä on kyse kun ihminen sairastaa autoimmuunisairautta. Voiko autoimmuunisairauksilta suojautua?
Autoimmuunisairauksissa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Esimerkiksi nivelreuma, MS-tauti, ykköstyypin diabetes ja lupus, eli punahukka, ovat autoimmuunisairauksia.
Autoimmuunisairaudet vaikuttavat miljooniin ihmisiin ja luvut kasvavat tasaisesti. MS-potilaiden määrä on kolminkertaistunut Kanadassa viimeisen 60 vuoden aikana. Keliakiaa sairastavien määrä on tuplaantunut länsimaissa viimeisen 25 vuoden aikana.
Autoimmuunitauteja esiintyy naisilla miehiä useammin. Estrogeeni, keltarauhashormoni, prolaktiini ja androgeenit, eli mieshormonit, vaihtelevat naisilla läpi elämän. Kaikki edellä mainitut hormonit vaikuttavat immuniteettiin.
Toronton Health Network yliopiston niveltulehdusten ja autoimmuunisairauksien tutkimuskeskuksen johtaja Eleanor Fish kertoo, että lupusta, eli punahukkaa, esiintyy enemmän synnytysikäisillä naisilla. Myös nivelreuma huipentuu synnytysikäisillä naisilla, mutta menee remissioon raskauden ajaksi.
Japanissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin lähes 240 000 naista 27 vuoden ajan. Tutkimuksessa huomattiin, että sellaisilla naisilla oli kohonnut riski lupukseen, joiden kuukautiset alkoivat ennen 10 ikävuotta ja jotka käyttivät ehkäisypillereitä.
Tutkimusta hormoneista ja niiden vaikutuksesta on kuitenkin tehtävä lisää ennen kuin voidaan vetää tieteellisesti pitäviä johtopäätöksiä.
Tieteellisiä todisteita ei ole riittävästi, että voitaisiin osoittaa, että yksi tekijä, kuten perinnöllisyys, ruokavalio, saasteet, fyysinen epäaktiivisuus, stressi tai sosioekonomiset tekijät olisivat autoimmuunisairauksien takana. Terveyteen ja immuniteettiin vaikuttavia asioita on monia.