Tasmaniassa syntynyt Stephen Kemppainen päätti lähteä arkkitehtiopintojensa jälkeen Suomeen vierailulle. Vuoden mittaiseksi tarkoitettu reissu venyi vuosikymmeniksi, kun Kemppainen löysi suomalaisen vaimon ja asettui Espooseen asumaan. Nyt miehellä on kaksi kotimaata, ja Australiassa vieraillaan perheen kanssa säännöllisin väliajoin.
– Setäni houkutteli, että lähtisin käymään Suomessa. Vuonna 1989 matkustin Suomeen, kun minulle järjestyi työpaikka. Tarkoituksenani oli kierrellä tapaamassa sukulaisia ja tehdä töitä.
Töiden lomassa Stephen Kemppainen tutustui myös Helsingin yöelämään, josta hän löysi elämänsä rakkauden.
– Hän oli ensimmäinen tyttö, jota pyysin tanssimaan kanssani. Kun suhteemme vakavoitui, harkitsimme pitkään, missä asumme.
Kaksikko päätti kuitenkin jäädä Suomeen, vaikka viettikin vuoden Australiassa mentyään naimisiin. Vuosien varrella parin tilanne muuttui niin, että Australiaan muuttaminen tuntuu tällä hetkellä epärealistiselta.
– Teini-ikäisillä lapsillamme on koulut ja harrastukset, ja minulla on oma arkkitehtitoimisto. Mutta eläkepäiviä olisi mukava viettää Australiassa, ainakin osan vuotta.
Sähköposti helpottaa yhteydenpitoa
Kemppainen viihtyy hyvin Suomessa, mutta synnyinmaastaan hän kaipaa perhettään, ystäviään, sääolosuhteita sekä luontoa.
– Paratiisia ei kuitenkaan ole olemassakaan, se täytyy itse tehdä, Kemppainen toteaa.
Mies lievittää ikävää pitämällä ahkerasti yhteyttä lähipiiriinsä. Sähköpostiyhteyden myötä maapallon toisella puolella asuvat ystävät ja perheenjäsenet pysyvät ajan tasalla Suomen menosta muun muassa valokuvien välityksellä. Monet tulevat mielellään Suomeen asti katsomaan Kemppaisen perhettä.
– Erään vanhan opiskelukaverin perhe on tulossa kylään. Ja siskot käyvät perheidensä kanssa täällä mielellään vierailuilla.
Suomenkielen taito helpotti sopeutumista
Kemppaisen vanhemmat muuttivat Suomesta Australiaan vuonna 1959. Vanhemmat ymmärtävät pojan päätöksen jäädä Suomeen, vaikka isä välillä kyseleekin, miten tämä viihtyy Pohjolassa.
– Vanhempani lähtivät Australiaan Venäjän uhan, kylmyyden ja taloudellisen tilanteen vuoksi. He ovat kuitenkin ylpeitä, että tulin täyttämään sitä vajetta, jonka he aikoinaan aiheuttivat lähdettyään Australiaan.
Sopeutumista Suomeen helpotti aikoinaan se, että Kemppainen oli puhunut kotonaan Australiassa suomea. Parissa kymmenessä vuodessa kielitaito on parantunut huomattavasti, tosin australialainen elämänasenne aiheuttaa aika ajoin kummallisia, mutta harmittomia tilanteita.
Ensimmäisinä vuosinaan Suomessa Kemppainen oli ostamassa vaateripustimia. Mies nappasi kymmenen henkaria ja paineli kassalle. Kassaneiti ryhtyi laskemaan ripustimia, jolloin Kemppainen totesi "Ai kato, sä osaat laskea". Kassaneiti totesi, että mikäli hänellä ei olisi kipsiä, hän olisi lyönyt Kemppaista.
– Pitää edelleen välillä varoa, mitä sanoo, Kemppainen naureskelee.