Tammikuun 22. Helsingissä pidetyssä Asuntomarkkinat 2004 -huippuseminaarissa pari sataa asuntoalan vaikuttajaa pohti asuntomarkkinoiden tilaa ja tulevaisuuden trendejä. Varsin yhtä mieltä oltiin siitä, että järin suuria muutoksia markkinatilanteessa ei ole odotettavissa. Näin todisti muiden muassa toimitusjohtaja Matti Kasso, Huoneistokeskus Oy:
Asuntomarkkinatilanne näyttää olevan tällä hetkellä samanlainen kuin viimeisen parin vuoden aikana: hinnat ovat nousseet tasaisesti ja kauppa käy suurin piirtein samaan tahtiin kuin se on käynyt 2000-luvun aikana. Kaikki viittaa siihen, että kehitys jatkuu samanlaisena. Mitään merkittäviä muutostekijöitä ei ole odotettavissa - markkinoilla liikkuvat normaalit asunnonvaihtajat, jotka ostavat asunnon asumistasonsa parantamiseksi ja perhetilanteen muutosten takia... erittäin merkittävä osa on ensiasunnon ostajia.
Asunnot kallistuvat edelleen - nettopalkalla neliö kuussa
Asuntojen kysyntään vaikuttavat ennen kaikkea kotitalouksien tulot ja työllisyystilanne ja niiden myötä kotitalouksien rohkeus rahankäytössä. Iso merkitys on myös korkotasolla, asuntojen reaalihinnoilla ja muuttoliikkeellä. Tätä tarkasteli Osuuspankin pääekonomisti Timo Lindholm:
Vuosi 2004 näyttää aika hyvältä. Meillähän on tiedossa palkkojen korotukset ja tuloverotuksen muutokset. Kysymysmerkkinä onkin työllisyys - vieläkö se heikkenee siihen tyyliin kuin viime vuonna nähtiin. Kokonaisuutena tulot nousevat kuitenkin edelleen kohtuullisesti; keskimääräinen nettopalkka ehkä 3 %.
Ratkaisevaa tietysti on, mitä rahalla saa - esimerkiksi se, kuinka monta asuntoneliötä saa keskimääräisellä nettokuukausipalkalla. Pääkaupunkiseudulla tämä suhdeluku on pysynyt monta vuotta vakaana 0,7 neliössä. Muualla Suomessa neliöitä saa samalla rahalla kaksin verroin.
Asuntojen ostointoa on pitänyt yllä ennen kaikkea poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Vuoden lopulle ennakoidaan jonkinlaista muutosta, jos nykyinen kansainvälisen talouden optimismi konkretisoituu. Muutokset ovat kuitenkin kymmenyksien luokkaa, joten senkin jälkeen korkotaso on vielä matala. Onko tässä ylivelkaantumisen pelkoa?