Myyntiajat pidentymässä mutta kauppa jatkuu vilkkaana
Suomalaisten halu parantaa asumistasoa ja muuttoliike pitävät yllä asuntokauppaa ainakin alkuvuonna. Sitä vastoin asuntojen hintojen nousu näyttää pysähtyneen samalla kun myyntiajat ovat pidentymässä.
Merkkejä yleisestä hintojen laskusta tammi-huhtikuulle ei ole kuitenkaan ennustettavissa, katsovat Huoneistokeskuksen asuntokauppapuntariin vastanneet kiinteistönvälittäjät. He arvioivat, että kaikkien asuntotyyppien hinnat säilyvät nykytasolla.
Huoneistokeskus arvioi, että Suomen kaikkiaan noin 1,5 miljoonasta omistusasunnosta lähes 100 000 vaihtaa omistajaa tänä vuonna. Määrä pysyy suurin piirtein ennallaan kahteen edeltävään vuoteen verrattuna. Kiinnostusta asunnonvaihtoon on ilmassa, sillä sunnuntainäytöt vetävät yhä väkeä. Isomman ja paremman asunnon etsijöiden joukossa on nuoria ensiasunnon ostajia, jotka haluavat vaihtaa vuokra-asuntonsa omaan.
Yhtiön toimitusjohtaja Antti Varheenmaa sanoo, että vanhoja kerrostaloasuntoja on seitsemän viime vuoden aikana myyty vuosittain noin 60 000.
-Neljännes asunnonostajista on hankkimassa ensiasuntoja ja sijoittajien osuus on noin 14 prosenttia, Varheenmaa sanoo.
Tänä vuonna asuntokauppaan vaikuttavat merkittävästi työllisyyden ja korkojen kehityksen ohella kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen sekä maan sisäinen muuttoliike.
Tiistaina julkistetun asuntomarkkinakatsauksen mukaan muuttoliike käy lähinnä kasvukeskusten ympäristökuntiin. Pääkaupunkiseudulla Espoon ja Vantaan ohella suosittuja asuinalueita alkavat olla radanvarren pikkukaupungit kuten Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Myös Tuusula, Lohja ja Kirkkonummi vetävät väkeä.
Lahden seudulla oikoradan odotus on lisännyt asuntojen kysyntää. Niin ikään Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun ympäristökunnat kiinnostavat muuttajia. Turussa hintatasoa on nostanut kysynnän ja tarjonnan epäsuhde, sillä markkinoille on kaivattu sekä uudistuotantoa että keskustan isoja perheasuntoja.
Viime vuonna käytettyjen asuntojen vuosikeskihinnat nousivat Helsingissä 11 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Varheenmaa toteaakin, että hintakehityksen erkaantuminen eri alueiden välillä jatkuu tänäkin vuonna. -Keskiarvoluvut eivät kuitenkaan paljasta paikallisia hintaeroja ja kehityssuuntia, jotka voivat olla kaupunkien sisällä ja eri asuntotyyppien välillä hyvinkin voimakkaita, Varheenmaa sanoo.
Suurin osa suomalaisten asuntokaupoista tehdään lainarahalla, jonka korkotaso on toistaiseksi ollut matala. Esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor oli tiistaina 2,7 prosenttia.
Huoneistokeskuksen mukaan kansainvälinen vertailu suomalaisten asuntovelkaisuudesta ei tue puheita niin sanotusta asuntokuplasta. -Kotitalouksien asuntovelat suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat noin 30 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 40 prosentin paikkeilla, Varheenmaa huomauttaa.
STT-ARJA JOENPOLVI
Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton välittäjät ennustavat asuntojen markkinahintojen ja kaupan volyymin pysyvän pitkälti nykyisellä tasollaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tätä mieltä oli noin 60 prosenttia liiton marraskuiseen kyselyyn vastanneista.
Noin kolmannes vastaajista arvioi kauppojen määrän laskevan vuoden loppupuoliskolla, niin ikään hintatason laskuun uskoi kolmannes.
Kyselyyn vastasi 75 välittäjää, joista 38 oli Etelä-Suomen läänistä ja 28 Länsi-Suomen läänistä. Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimistot muodostavat Asuntoverkko-brändin.
(STT)