Asuminen ei vieläkään ole täysin tasa-arvoista Suomessa. Suomessa asuinalueet ovat kuitenkin verrattain vähän eriytyneitä. Silti vielä moni vähemmistö kokee asumiseen liittyvää syrjintää.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Suomessa asuinalueille rakennetaan taloja kaikkien tarpeisiin: vuokra-asuntoja, kerrostaloja, yksiöitä, kaksioita, omistusasuntoja. Vaikka asuinalueet eivät ole kovin segregoituneita eli eriytyneitä, kuten monissa muissa maissa, löytyy Suomestakin ongelmia. Erityisesti romanien, maahanmuuttajien ja vammaisten on edelleen vaikea löytää kattoa päänsä päälle etenkin yksityisiltä asuntomarkkinoilta.
– Olemme olleet tilanteessa, jossa asuntopulassa olleelle venäjänkieliselle henkilölle ei ole haluttu osoittaa asuntoa alueelta, jossa on ollut entuudestaan jo paljon maahanmuuttajia, jottei alue eriydy entisestään. Tavoite, että ei saa segregoida, ei saa tarkoittaa, että ihminen jää ilman asuntoa, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen kertoo.
Hiltusen mukaan Suomessa on määrätietoisesti kehitetty asuinalueita tasapuolisesti ja pyritty estämään segregoituminen. Joskus tavoite estää asuinalueiden eriytyminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.
”Taloyhtiössä ei haluttu auttaa”
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee vuosittain noin 1000 syrjintäilmoitusta, joista noin 10,2 prosenttia, eli 100 ilmoitusta koskee asumiseen liittyvää syrjintää. Eniten ilmoituksia tehdään yksityisiin yrityksiin ja tahoihin liittyen – näitä on kaikista ilmoituksista noin 35 prosenttia.
– Meillä oli tapaus, jossa vammainen henkilö tarvitsi sähköpyörätuolinsa säilytykseen taloyhtiöstä tilan. Tila olisi ollut olemassa ja vapaana taloyhtiössä, mutta taloyhtiössä ei haluttu auttaa, Hiltunen sanoo.
Ilmoitukset koskevat tilanteita, joissa henkilöitä syrjitään heidän henkilökohtaisen ominaisuuden, esimerkiksi kansalaisuuden, uskonnon tai terveydentilan perusteella. Hiltunen kertoo, että asuinalue on vahvasti ihmisen omaa reviiriä. Erilaisuuden hyväksyminen on monelle haastavaa omassa elinpiirissä.
– Yksi näkökulma siihen, kuka saa asua ”meillä” on Kauniaisista. Alueelle suunniteltiin vammaisten nuorten asuntoja, mutta paikalliset asukkaat olivat sitä mieltä, että tänne ei tällaista tarvita.
Syrjintä entistä hienovaraisempaa ja piilotetumpaa
Syrjiminen pohjautuu ennakkoluuloihin, joita puretaan arkisilla kohtaamisilla. Suomi on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi ja eri taustoista tulevia ihmisiä kohdataan koulussa, päiväkodissa ja töissä.
Hiltusen mukaan syrjintä on vähentynyt, koska erilaisuutta kohdataan entistä enemmän. Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat aikaisempaa vähemmän syrjintää.
– Vai onko syrjintä ylipäätään muuttanut muotoaan hienovaraisemmaksi ja piilotetummaksi? Syrjintää hävetään entistä enemmän, kun tiedetään, että se on kiellettyä, Hiltunen pohtii.
Asuntomessuilla Mikkelissä järjestetään keskiviikkona 9.8.2017 kello 12 SuomiAreena Goes Asuntomessut -keskustelutilaisuus, jossa keskustellaan yhdenvertaisesta asumisesta. Tilaisuutta voi seurata alla olevasta ikkunasta suorana ja tallenteena. Ilmoittaudu ennakkoon täältä. Ennakkoilmoittautuneet saavat ilmaisen sisäänpääsyn alueelle.
1:03:00