Tällaista syrjintää vammaiset tytöt kokevat nyky-Suomessa – tärkeää työtä tekevät palkittiin

Esteellisyys harmittaa

Vammaiset tytöt -medialla on esimerkiksi oma Whatsapp-ryhmä, jossa eri tavoin vammaiset tytöt ja nuoret naiset eri puolilta maata voivat keskustella niin yhteiskunnallisista kuin arkeenkin liittyvistä asioista, kuten koulussa olevista ongelmista tai esteistä.

– Yhteisössä voidaan sitten neuvoa, miten pulma ratkaistaan, Vammaiset tytöt -median tuottaja Anniina Lehtinen kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Keskustelussa korostuu Lehtisen mukaan usein juuri esteettömyys.

– Jos haluaa mennä vaikka johonkin tapahtumaan, johon ei esteellisyyden takia pääse, voi tulla ulkopuolinen ja ei-tervetullut olo. 

Seulonnat saattavat jäädä vamman takia väliin

Vammaisjärjestö Rusetin järjestöpäällikkö Anni Täckman kertoo, että kaikki vammaiset tytöt ja naiset eivät pääse terveydenhuollon tarjoamiin seulontoihin, koska osa palveluista on esteellisiä.

– Kuvantamiset eivät välttämättä onnistu, eikä niihin tehdä kohtuullisia mukautuksia. Joskus niitä pitää hoitaa omalla rahalla, jos haluaa terveyttään selvittää – tai sitten ne vain jäävät tekemättä. Harmittavan usein näin käy.

Lue myös: CP-vammainen Aino haaveilee äitiydestä, mutta yhteiskunnan asenteet eivät tätä unelmaa tue: "Ehdotetaan ekana aborttia"

Syrjinnän tunteita ammattiin hakeutuessa

Lehtinen kertoo itse kokeneensa tulleensa syrjityksi esimerkiksi hakeutuessaan ammattikouluun itselle mieluisalle linjalle, mutta valinnan tekijöiden mukaan hän ollut liian lyhyt harjoittamaan haluamaansa ammattia.

Täckman sanoo tunteneensa tulleeksi syrjityksi tilanteissa, joissa hän ei ole päässyt paikkoihin, joihin muu porukka on mennyt, ja sitten on pitänyt mennä jonnekin muualle.

Täckmanin mukaan muiden ihmisten suhtautuminen ja asenteet ovat muuttuneet entisajoista, mutta edelleen vallalla on vanhentuneita käsityksiä ja ennakkoluuloja. 

Asenteet liittyvät esimerkiksi ihmisen kyvykkyyteen toimia.

– Tai kuvitellaan, ettemme me ymmärrä, mitä meille puhutaan. 

Lehtinen kertoo, että jos hän liikkuu avustajan kanssa, voi olla, että vain avustajalle puhutaan, vaikka hän on se, joka asioi.

– Vaikka itse yrittää ottaa katsekontaktia tyyliin ”hei, mä olen täällä!” Lehtinen kommentoi.

Lue myös: Työmatkalla kaatunut Sampsa asuu vammaisten palvelutalossa ja liikkuu pyörätuolilla – katsotaan silti täysin työkykyiseksi

Ketään ei tuomita

Lehtinen sanoo, että Vammaiset tytöt -palveluiden käyttäjille ryhmät ovat hengähdyspaikkoja, jossa ei tuomita ketään ja joihin kaikki ovat tervetulleita omina itsenään.

– Eikä tarvitse jännätä omia rajoitteita, koska kaikki ymmärtävät. Ja tulee tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, Täckman toteaa.

– On tärkeää, että jokainen ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi ja myös me vammaiset tytöt ja naiset olemme osa tätä yhteiskuntaa. Meidän kuuluu olla siellä, missä kaikki muutkin.

Juttua muokattu 13.10 kello 13.35: Korjattu Anni Täckmanin titteli.

• 6.11.19:10
  Yhteiskunta

  Vammaispalvelulain säännös etenemässä
• 25.9.10:15
  Näkö

  Miten sokea lukee tekstiviestin? Näkövammainen Sari kertoo
• 22.9.12:37
  Pate Mustajärvi

  Pate Mustajärvelle olisi voinut käydä paljon huonommin – entinen suosikkitoimittaja halvaantui vastaavassa turmassa
• 5.9.17:18
  Työ

  Kehitysvammaiselle potkut K-Supermarketista 19 vuoden jälkeen – nyt tuli päätös: Mika ei palaa vanhaan työhönsä
• 10.8.05:15
  Väkivalta

  Yksi lyönti muutti kaiken – Henri kokee itsensä silti onnekkaaksi: "Olen ikuisesti kiitollinen"
• Lataa lisää