Asiantuntija: Ruusulankadun asumisyksikkö säästää valtavasti rahaa

Helsingissä on tällä hetkellä noin 700 koditonta, jotka jonottavat pääsyä asumisyksiköihin. Heistä nuoria on noin neljäsosa, sanoo Helsingin kaupungin asumisen tukiyksikön päällikkö Taru Neiman.

 Helsingissä ja koko maassa tavoitteena on, että vuonna 2015 heitä ei olisi enää yhtään.

Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa on vuodesta 2008 sovellettu niin kutsuttua asunto ensin -periaatetta. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, että pitkäaikaisasunnottomalle tarjotaan ensin asunto, minkä jälkeen aletaan pureutua asunnottomuuden syihin. Tämä tarkoittaa, että asunnottomalta ei esimerkiksi vaadita päihteettömyyttä ennen pääsemistä tuetun asumisen piiriin.

 Usein kyseessä on hyvin vakavasti syrjäytynyt henkilö, jolla on myös vakava päihdeongelma. Neimanin mukaan asunto ensin -periaatteella onkin pystytty auttamaan kaikkein vakavimmin syrjäytyneitä.

 Asunto ensin on ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mukaan myös taloudellisesti huomattavasti parempi vaihtoehto. Yhden henkilön kohdalla säästöä tulee 10 000-15 000 euroa vuodessa, kun asunnoton saa oman asunnon tukiyksiköstä. Fredrikssonin mukaan muussa tapauksessa asunnoton käyttäisi yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevia laitospalveluita.

Ruusulankatu ei yllättänyt poliisia

 Viime päivinä keskustelua on herättänyt Helsingin Töölössä Ruusulankadulla sijaitseva, nuorille tarkoitettu asumisyksikkö. Viime sunnuntaina nousi esiin, että yksikössä on kuollut viisi henkilöä vuoden aikana. Kuolemantapausten lisäksi tuli ilmi, että poliisi on kirjannut yksikköön 325 tehtävää vuoden aikana.

Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa velloneen keskustelun johdosta asumisyksikköä pyörittävä Sininauhasäätiö järjesti tänään tiedotustilaisuuden Ruusulankadulla.

- Meille ei tullut yllätyksenä, että asumisyksikkö lisää tehtäviä alueella, kertoi komisario Janne Heinonen Helsingin poliisista.

Tiedotustilaisuudessa painotettiin monta kertaa, että Ruusulankadulla asuvat nuoret tulevat hyvin vaikeista oloista. Osa on esimerkiksi toisen polven syrjäytyneitä. Ennen Ruusulankadulle pääsyä he ovat asuneet kadulla.

Julkisuudessa on ihmetelty, miksi asumisyksiköt sijoitetaan kantakaupunkiin. Asunnottomuuden erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mukaan syy on selvä:

 - Valtaosa asunnottomista liikkuu kantakaupungissa, Fredriksson sanoi.

Keskiviikon 45 minuuttia- ohjelmassa kello 20.05 kuullaan päihdeongelmaisten omia ajatuksia tukiasunnoista.

Lue myös:

    Uusimmat